Suomalaiset liikkuvat liian vähän: jopa viidennes työikäisistä ei liiku lainkaan. Vapaa-ajan liikkuminen on lisääntynyt, mutta yleiskuntomme on silti heikkenemään päin. Tämä näkyy esimerkiksi varusmiesten kuntotesteissä.
– Meillä on enemmän vapaa-aikaa, mutta myös istumme työpaikoilla entistä enemmän. Jopa 76 prosenttia valveillaoloajasta ollaan paikallaan, sanoo Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n yritysasiakasvastaava Anna Ruskovaara.
Uudet liikuntasuositukset painottavatkin arki- ja hyötyliikuntaa. Enää ei ajatella, että pitäisi liikkua edes 10 minuutin pätkissä. Pienetkin kävelymatkat edistävät terveyttä. Päivittäinen liikkumissuositus on noin 10 000 askelta.
– Liikkumista voi kerryttää hyvin työmatkalla. Joukkoliikenteen käyttäjä ottaa vuorokaudessa noin 2000 askelta autoilijaa enemmän.
Joukkoliikenteessä matkustaminen on myös turvallista, eikä siinä vielä kaikki.
Viisi vuotta sitten tehdyn brittitutkimuksen mukaan työmatkojen kulkeminen julkisilla välineillä tekee ihmiset onnellisemmiksi kuin yksityisautoilu. Omalla autolla töihin tulevat olivat 13 prosenttia todennäköisemmin stressaantuneita. Joukkoliikenteen käyttäjät taas virkistyivät kävellessään pysäkille tai asemalle. He rentoutuivat matkan aikana lukiessaan, seurustellessaan tai leväten. Joukkoliikenteen käyttäjät myös nukkuivat paremmin.
Paljon muutospotentiaalia
Vähäisellä liikkumisella on hintalappunsa. Kahdesta kolmeen kertaa viikossa liikkuvilla on vuodessa 4,5 sairaspoissaolopäivää vähemmän kuin harvemmin liikkuvilla.
– Yleisin syy vähälle liikkumiselle on ajan puute. Siksi on iso asia, jos työmatkan voi tehdä pyörällä tai päivän liikkumisen voi hoitaa työmatkallaan hyötyliikuntana.
Vuonna 2012 tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan lyhyistä, yhdestä kolmeen kilometrin mittaisista matkoista puolet tehdään autolla.
HSL on selvittänyt Helsingin seudun asukkaiden muutospotentiaalia noin 100 yrityksessä maksuttoman työmatkakyselyn avulla. Ihmisiltä on kysytty, kuinka helposti he voisivat tulla töihin joukkoliikenteellä, pyörällä tai kävellen keväästä syksyyn.
– Autoilevista noin 40 prosenttia kokee, että joukkoliikenne on mahdollinen vaihtoehto työmatkalle tai että he voisivat sitä hyvin helposti käyttää.
Ruskovaaran mukaan työnantajat voivat edistää joukkoliikenteen käyttämistä parhaiten taloudellisin kannustimin.
– Keskeisin kannustin on työsuhdematkalippu. Toivomme, että siitä tulisi yhtä tunnettu ja toivottu kuin lounas- tai liikuntasetelit.