Joka toinen suomalainen kertoo olevansa päivisin väsynyt. Mikä meitä oikein uuvuttaa? Työelämä kuormittaa, vapaalla pitäisi löytää aikaa harrastuksille sekä perheelle ja älylaitteet pitävät iltaisin hereillä. Yöuni jää monella turhan lyhyeksi ja riittävään palautumiseen eivät tunnit vuorokaudessa tunnu millään riittävän.
Työelämässä arvostetaan aikaansaavia puurtajia, jotka eivät stressaannu kovankaan työmäärän edessä. Jaksamista arvostetaan, mutta ymmärtävätkö työnantajat palautumisen merkityksen? Huonekalu- ja sisustusmyymäläketju Vepsäläisen toimitusjohtaja Jussi Lindholm haluaa herätellä suomalaisia työnantajia kiinnittämään enemmän huomiota työntekijöiden jaksamiseen.
– Liian moni tekee työtään väsyneenä. Jo muutaman huonosti nukutun yön jälkeen ihmisen väsymystila vastaa promillen humalaa. Väsymys vaikuttaa keskittymiskykyyn ja työssä suoriutumiseen. Muisti heikkenee ja innovatiivisuus vähenee. Väsyneen ihmisen työteho ja tuottavuus eivät ole niin hyviä, kuin työnantajat odottavat, Lindholm kuvaa.
Univaje on riski terveydelle
Liian lyhyt yöuni aiheuttaa monenlaista terveyshaittaa. Univaje lisää merkittävästi muun muassa kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Väsyneenä flunssat tarttuvat helpommin ja painokin voi nousta.
Vaikka unenpuutteen negatiiviset vaikutukset terveydelle ovat tiedossa, on riittävästä unesta huolehtiminen suomalaisessa työelämässä jätetty pitkälti työntekijöiden omalle vastuulle. Tämä siitä huolimatta, että työ hiipii entistä enemmän vapaa-ajalle, sähköpostit kulkevat ja viestit piippailevat pitkin iltoja. Monissa yrityksissä tuetaan työntekijöiden ravitsemusta, liikkumista tai kulttuurikäyntejä. Mutta palautumiseen ei samalla tavalla työnantajien puolelta vielä panosteta.
– Unta ei kerta kaikkiaan arvosteta tarpeeksi, vaikka sen osuus on kolmannes koko vuorokaudesta. Sillä luulisi olevan paljonkin väliä, missä kunnossa töihin tullaan.
Lindholmilla on tarjota ratkaisu suomalaisten työntekijöiden väsymykseen: työsuhdeuni. Kyseessä on palvelukokonaisuus, joka koostuu yksilöllisesti työntekijälle valitusta vuoteesta sekä stressiä ja palautumista mittaavasta hyvinvointitutkimuksesta. Työsuhdeuneen voi liittyä myös yksilöllistä hyvinvointivalmennusta, uniluentoja tai koko organisaation valmennusta parempaan jaksamiseen. Yritykset voivat rakentaa palveluista itselleen sopivan kokonaisuuden.
– Työsuhdeuneen kuuluu hardware-osuus, eli hyvä ja laadukas vuode. Mutta se ei vielä yksin ratkaise ongelmaa, tueksi tarvitaan myös tietoa. Siksi työsuhdeuneen kuuluu myös software-osuus, eli omien valintojen analytiikka, palaute ja valmennus, kertoo Lindholm.
Kumppaniksi toteuttamaan työsuhdeunta Lindholm sai suomalaisyritys Firstbeatin. Firstbeat on tutkinut huippu-urheilijoiden fysiologiaa ja suorituskykyä jo kahden vuosikymmenen ajan. Yrityksen mittausjärjestelmä on esimerkiksi käytössä yli puolessa jääkiekkoliiga NHL:n huippujoukkueista.