Hyvä, toisia ihmisiä arvostava käytös tulisi sisällyttää työn osaamisvaatimuksiin ja nostaa esille jo rekrytointitilanteessa, sanoo kasvatustieteen tohtori, dosentti Pirkko-Liisa Vesterinen. Hän on erikoistunut työhyvinvointiin ja työyhteisöjen toiminnan kehittämiseen, ja hänellä on pitkä kokemus johtamis-, opetus- ja koulutustyöstä niin yrityksissä, julkisella sektorilla kuin järjestöissäkin. Vesterinen korostaa, että työhyvinvointi on ennen kaikkea tahtotila, jonka saavuttamiseksi työyhteisössä tulee määritellä pelisäännöt, joihin kaikki yhteisön jäsenet sitoutuvat ja joiden noudattamista voidaan mitata.
Työhyvinvoinnin haasteet voivat liittyä esimerkiksi puutteelliseen perehdytykseen, nykytyöelämän epävarmuuden ja tehostamistavoitteiden aiheuttamaan stressiin sekä entistä suurempiin itseohjautuvuuden vaatimuksiin. Myöskään lisääntynyt etätyö ei sovi kaikille, eikä kaikilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia etätyöskentelyyn sopivien puitteiden rakentamiseen.
Avoin ilmapiiri on hyvästä
Hyvässä työyhteisössä on avoin ilmapiiri, asioista puhutaan ja mahdolliset ongelmat ratkaistaan nopeasti. Epäkohtiin puuttuminen on jokaisen työntekijän asia. Vesterisen mukaan on tärkeintä tiedostaa, että työnantajan mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämisessä ovat rajalliset, jos työntekijä ei itse ota vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Joissakin työyhteisöissä on kuitenkin pelkoa, joka edistää vaikenemisen kulttuuria.
– Moni kärsii mieluummin kuin ottaa asiat puheeksi.
Ilmapiirin kannalta on tärkeää, että työyhteisössä kunnioitetaan toisia ja käyttäydytään työympäristöön sopivalla tavalla.
– Ihmiset eivät aina ymmärrä, että työrooli on ammatillinen rooli. Työroolissa käyttäydytään asiallisesti, Vesterinen muistuttaa. Hänen mukaansa usein tulee vastaan käsitys, että kukin saa olla persoonana juuri sellainen kuin on ja selittää sillä omaa huonoa käytöstään.
Työhyvinvointiasiat olisi Vesterisen mukaan otettava puheeksi jo perehdyttämistilanteessa ja niitä käsiteltävä kehityskeskusteluissa ja yhteisissä palavereissa.