Tutkimusyksikkö Vantaalla
Suomessa Philips on ollut osa terveydenhuollon kehittämistä yli 30 vuotta. Vantaalla toimiva yhtiö tekee laajasti yhteistyötä suomalaisten sairaaloiden ja yksityisten sairaanhoidon yritysten kanssa.
– Meillä on Vantaalla magneetti- ja syöpähoidon tutkimus- ja kehitysyksikkö, johon yhtiö satsaa vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa, kertoo Philips Suomen toimitusjohtaja ja Pohjoismaiden Health Systemsin johtaja Mikko Vasama.
Suurin osa Vantaan toimipisteen noin 200:sta työntekijästä tekee tutkimus- ja tuotekehitystä, pääasiassa sädehoidon ja magneettikuvantamisen saralla.
Philips on johtavassa asemassa kuvantamisdiagnostiikan, kuvaohjatun hoidon, potilasvalvontaratkaisujen, eHealthin, henkilökohtaisen terveyden sekä kotisairaanhoidon saralla.
Heliumia säästävä MRI-laite
Erityisen ylpeä Vasama on Philipsin innovaatiosta, jolla pystytään vähentämään radikaalisti magneettikuvauslaitteen viilentämiseen tarvittavaa nestemäisen heliumin määrää. Normaalisti heliumia tarvitaan 1500 litraa, mutta Philipsin versiossa vain seitsemän litraa.
– Helium on rajallinen luonnonvara, jota ei riitä loputtomiin tuhlattavaksi. Raaka-aineen järjestämistä laitteeseen on mietitty tarkkaan EcoDesignin hengessä, ja näin on saatu aikaan luontoa säästävä tuote.
Heliumin vähäinen määrä vaikuttaa myös magneettikuvauslaitteen tilasijoitteluun. Tavallisesti MRI-laitteet asennetaan painonsa takia pohjakerrokseen, mutta Philipsin kevyempi tuote sopii myös muualle.
Vantaalla on tehty yhteistyötä esimerkiksi tekoälyyn erikoistuneen yrityksen kanssa ja kehitetty konenäköön perustuva ratkaisu, jolla magneettikuvatuista elimistä saadaan kolmiulotteiset kuvat sädehoidon täsmällistä suunnittelua varten.
– Oikea ja nopea diagnoosi sekä täsmähoito säästävät sekä potilaiden että terveydenhuollon aikaa ja resursseja. Samalla vähenevät turhat käynnit ja matkustamisesta aiheutuva ympäristökuormitus, Vasama huomauttaa.
Ympäristön näkökulmasta juuri pitkät matkat sairaalaan ovat yksi terveydenhuollon haaste. Philips on luonut ratkaisuja, joilla potilaan vointia voidaan seurata kotona sairaalahoidon jälkeen. Yhtiöllä on tarjota myös etävastaanottoihin digitaalisia laitteita, joita on alettu käyttää yhä enemmän etenkin koronaepidemian takia. Silti virtuaalisten vastaanottojen kultakauden arvellaan olevan vasta edessä.
– Koronaepidemia tosin osoitti, että digiloikka voi onnistua nopeasti. Nykyisillä laitteilla saadaan tarkkoja kuvia ja pystytään tekemään luotettavia diagnooseja myös etäyhteyksien kautta, Vasama sanoo.