Energiatehokkuus on monen taloyhtiön kestopuheenaihe, samoin asumisen vaikutus ilmastonmuutokseen. Energiatehokkuutta halutaan parantaa ja kasvihuonekaasupäästöjen määrää vähentää.
Tilanne on kinkkinen. Taloyhtiöt haluaisivat ryhtyä toimeen, mutta eivät tiedä, mistä aloittaa. Hallitukset pohtivat kuluja ja sitä, koituuko investoinneista varmasti säästöjä. Mikä olisi paras tapa edistää oman taloyhtiön energiatehokkuutta?
Asiantuntijat kehottavat tukeutumaan lukuihin. Taloyhtiöissä syntyy vuosittain valtavasti tietoa esimerkiksi energian- ja vedenkäytöstä sekä tehdyistä korjauksista. Tyypillisesti tieto on kuitenkin hajallaan eri paikoissa, esimerkiksi energia- ja isännöintiyhtiöllä, ja sen hyödyntäminen on vaikeaa. Harva taloyhtiö on sopinut tiedon käytöstä ja jakamisesta ulkopuoliselle. Ihan helppoa se ei olekaan, sillä data saattaa sisältää tietosuojan piiriin kuuluvaa tietoa asukkaista. Esimerkiksi asuntokohtainen olosuhde- ja kulutustieto voi kertoa asukkaasta paljon.
Taloyhtiöillä on oikeutettu etu datan keräämiseen, kunhan sitä käytetään ja säilötään oikein. Parhaimmillaan hallitukset voivat käyttää dataa päätöksenteossaan ja yritykset tarjota datan perusteella kohdistetumpaa palvelua.
Parempi tieto tuo säästöjä
Green Building Council Finland (FIGBC) ja Helsingin kaupunki selvittivät Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessaan, mitä taloyhtiöt haluavat ja mitä yritykset voisivat tehdä. FIGBC on Suomen suurin ja vaikuttavin kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto. Sen markkinoima Net Zero Carbon Buildings -sitoumus on saanut monet ammattimaiset kiinteistönomistajat sitoutumaan hiilineutraalin energiankäytön kehittämiseen. Helsingin kaupunki on puolestaan käynnistänyt Energiarenessanssi-ohjelman, joka edistää olemassa olevien asuinrakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä.
Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke tutki pääkaupunkiseudulla seitsemässä pilottitalossa huoneiden ilmankosteutta, lämpötilaa ja hiilidioksidimäärää. Mittaukset tehtiin sensoreilla yksittäisissä asunnoissa.
– Usein lämmitys ei ole kerrostaloissa tasapainossa ja lämpötila vaihtelee eri asunnoissa. Suositus on 20–22 astetta, mutta vaihtelua on 19–24 asteen välillä. Säästöä syntyy, kun keskilämpötila saadaan pysymään tasaisena, mikä vaikuttaa tutkitusti myös asumismukavuuteen, kertoo Helsingin kaupungin projektikoordinaattori Aleksi Heikkilä.
Hanke kokeili älykästä lämmönohjausta yhdessä kohteessa. Sensoritiedon perusteella säästöjä syntyi lämmityksessä niin paljon, että investointi siihen olisi maksanut itsensä takaisin vuodessa.