Syyllisen löytäminen ja rankaiseminen on tuomioistuimen perustyötä, mutta rangaistus ei useinkaan ratkaise tilannetta. On toinen toimintamalli, joka voi niin tehdä: sovittelu.
Sovittelija Timo Pehrman arvioi käsitelleensä yli 30 vuoden rikos- ja työyhteisösovittelijan uransa aikana noin 500 tapausta. Pehrman on myös tehnyt väitöstutkimuksen sovittelutyöstä.
– Konfliktitilanteessa ihminen menettää kykynsä kommunikoida ja kohdata toisen. Kehitetään erilaisia välttämismenettelyjä, jotta pärjää kohtaamatta, Pehrman kuvailee.
Vältteleminen ei kuitenkaan ratkaise vaikeaa tilannetta. Koko työyhteisö kärsii, työhyvinvointi ja työn tehokkuus laskevat. Käsittelemättömät asiat voivat seurata taakkasiirtymänä eläkkeellekin.
– Sovittelematon riita työpaikalla on merkittävä työhyvinvointiin vaikuttava asia. Konfliktit eivät selviä puhumatta, vaan niitä on pystyttävä käsittelemään.
Oikeuslaitoksessa vuosikymmeniä eri tehtävissä työskennellyt, nyt eläkkeellä oleva laamanni Teuri Brunila on juuri julkaissut tuomioistuintyössä tekemistään huomioista kirjan nimeltä Tuomari joka tahtoi sovitella. Brunila kannattaa niin sanottua restoratiivista oikeuskäsitystä, joka tarkoittaa, että rangaistuksen sijaan etsitään ratkaisua, joka auttaa osapuolia elämässä eteenpäin.
– Suomen Sovittelufoorumi ry ajaa yhdistyksenä yhteiskunnallista näkemystä, jonka mukaan asiat voidaan korjata. Tuomiot eivät vie vääryydestä koettua kiukkua pois, mutta sovittelu voi auttaa.
Brunila katsoo, että jopa perheväkivaltatapauksissa sovittelusta voi olla hyötyä, jos siihen hakeudutaan ajoissa.