Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa on meneillään EAKR-rahoitteinen PLiMiX 2040 – Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040 -hanke. Projektipäällikkö Olli-Jussi Korpisen mukaan hankkeen tavoitteena on selvittää konkreettisella tasolla, miten erilaiset liikenteeseen kohdistuvat ohjauskeinot ja oletetut liikkumisen muutokset voivat vaikuttaa paikalliseen liikenteeseen.
Tutkimus huomioi alueen väestön ominaispiirteet, infraratkaisut, ajoneuvokannan sekä liikkumismahdollisuudet.
– Muodostamme kokonaisvaltaiset tilannekuvat alueen liikenteestä eri tavoitevuosina. Lisäksi luomme Mikkelin seutukunnalle kohdistetun, 2030-luvulle ulottuvan liikenteen päästövähennyspolun.
Korpinen kertoo, että tutkimuksen tulokset havainnollistavat päättäjille, viranomaisille, kuluttajille ja yrityksille, miten paikallisen liikenteen kasvihuonepäästöt syntyvät ja millä toimenpiteillä niitä voidaan vähentää.
– Teemme yhteistyötä muun muassa alueen kuntien, muiden hankkeiden sekä energiaa tuottavien ja jakelevien yritysten kanssa.
Agenttipohjainen mallinnus
Mikkelin alueen henkilö- ja tavaraliikenteestä luodaan todellisuutta vastaavat mallinnukset avoimesti saatavilla olevan taustadatan pohjalta. Mallinnusta varten tärkeimpiä aineistoja ovat Tilastokeskukselta, Väylävirastolta ja Traficomilta saatavat väestöä, liikkumistarvetta, ajoneuvotilastoja sekä liikennevirtoja kuvaavat tilastot.
– Käytämme agenttipohjaista mallinnusmenetelmää, jossa yksittäiset agentit ovat alueen ihmisiä liikkumistarpeineen ja ajoneuvoja ajomääräyksineen sekä tankkaus- tai lataustarpeineen. Tilastodataan ja erilaisiin todennäköisyyksiin perustuvat agenttien ominaisuudet liitetään vielä pienaluetason paikkatietoon. Mallinnuksesta saadun datan luotettavuus varmistetaan toteutuneisiin tilastoihin vertaamalla, Korpinen sanoo.
Mallinnustapa mahdollistaa monimutkaisten systeemien kuvaamisen, mutta vaatii myös paljon laskentaresurssia sekä erityistaitoja mallinnuksen suunnittelijalta ja käyttäjältä.
Korpinen ja mallin koodauksesta vastannut tutkijatohtori Mika Aalto ovat saaneet raskaan tieliikenteen simulointimallin valmiiksi. Yksityisautoilua kuvaavaan malliin täsmennetään vielä vapaa-ajan liikkumisen osuutta. Pian tutkijat alkavat luoda skenaariomalleja tulevaisuuden liikennejärjestelmistä.
– Otamme mukaan vaihtoehtoisilla käyttövoimilla varustettuja ajoneuvoja, huomioimme tankkaus- ja latauspisteverkoston kehittymisen ja kuormituksen, alueen väestön ikääntymisen ja keskittymisen kaupunkialueille sekä etätyön lisääntymisen. Myös valtion ohjauspolitiikka on huomioitava valintoja ohjaavana tekijänä, Korpinen luettelee.