Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamk panostaa vahvasti kiertotalouden kehitykseen ja tutkimukseen. Xamkissa innovoidaan esimerkiksi tuhkan sekä erilaisten hankalasti kierrätettävien materiaalien uusiokäyttöä ja edistetään rakentamisen kiertotaloutta.
Miltä kuulostaisi ympäristöystävällisempi kierrätysbetoni, joka on valmistettu osittain tuhkasta? Entä tankkaisitko autosi polttoaineella, joka on valmistettu hiilidioksidipäästöistä? Tai hankkisitko ulkovarastoksi rakennuksen, joka on rakennettu puutaloelementtien seinistä ylijäävistä paloista?
Nämä ja muut innovatiiviset kiertotalouden keksinnöt voivat toteutua tulevaisuudessa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkissa tehtävän kehitystyön ansiosta.
Eri paikkakunnilla sijaitsevilla kampuksilla on jokaisella vahvaa osaamista eri kiertotalouden osa-alueilla: Mikkelissä on erikoistuttu veden puhdistuksessa syntyvien lietteiden uusiokäyttöön biokaasuksi ja ravinteiksi. Savonlinnassa vahvuus on hiilidioksidin talteenotto ja uusiokäyttö, ja Kymenlaaksossa on kehitetty rakennusteollisuuden kiertotaloutta sekä tuhkan hyötykäyttöä.
Hienontamisesta tehoa
Xamkin Kotkan ja Kouvolan kampuksilla kehitetään biohiilen ja -lentotuhkan mikronisointia, eli hienonnusta ja mahdollisuuksia hyödyntää hienonnettua tuhkaa. Myös erilaisten hankalasti kierrätettävien materiaalien kuten lasin, tiilen ja mineraalivillojen kierrätystä halutaan edistää.
Biolentotuhkalla tarkoitetaan biopohjaisten materiaalien poltosta jäävää tuhkaa.
– Biolentotuhkan hyötykäyttöön liittyy haasteita. Jos kemiallinen koostumus on kohdillaan, sitä voidaan hyödyntää vaikka lannoitteeksi, mutta jos se sisältää esimerkiksi raskasmetalleja, hyödyntäminen on hankalampaa, sanoo projektipäällikkö Eveliina Kuokkanen Xamkista.
Tuhkan hyötykäyttöä voidaan kuitenkin edistää nimenomaan mikronisoimalla, eli hienontamalla tuhkaa pienemmiksi partikkeleiksi.
– Hienonnettu tuhka on tasalaatuisempaa ja sen pinta-ala ja reaktiivisuus lisääntyvät, Kuokkanen kertoo.
Hienontaminen on myös tapa, jolla haastavia, tällä hetkellä esimerkiksi kaatopaikoille kertyviä teollisuus- ja kierrätysmateriaaleja voitaisiin hyödyntää paremmin jatkokäyttöön sopiviksi.
Lupaavia tuloksia
Xamkin HITU-hankkeessa on kehitetty biolentotuhkan hienontamista käyttämällä prosessissa erilaisia jauhimia, joilla on hienonnettu voimalaitoksilta ja muista lähteistä peräisin olevaa biolentotuhkaa. Kehitystyössä mukana on ollut myös paikallinen energiayhtiö Kotkan Energia sekä betonialan yritys Rudus. Käsitellyn biolentotuhkan käyttöä on tutkittu esimerkiksi osittaisena sementin korvaajana betonin valmistuksessa.
– Kokeissa on esimerkiksi testattu, kuinka paljon massan työstettävyys tai valmiin betonin puristuslujuus muuttuu, kun osa sementistä korvataan käsitellyllä biolentotuhkalla. Tulokset ovat lupaavia, vaikkei niitä voikaan vielä aivan sellaisenaan hyödyntää, Kuokkanen sanoo.
Tuhkan lisäksi hankkeessa hienonnetaan biohiiltä ja selvitetään sille mahdollisia teknisiä käyttökohteita. Biohiilen käyttöä myös esimerkiksi maaleissa on testattu.
Kierrätyksellisesti haastavien materiaalien hienontamista on testattu tänä vuonna alkaneessa BIOKE-hankkeessa, jossa on myös hankittu Bio- ja kiertotalouden tutkimuskeskus Biosampoon lisää hienonnusprosessin kehittämistä tukevaa analyysilaitekantaa.
Tutkimuskeskukseen hankittu partikkelikokoanalysaattori on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Myös muiden laitteistohankintojen ansiosta Xamkissa toimiva Bio- ja kiertotalouden tutkimuskeskus Bio-
sampo kasvaa yhä monipuolisemmaksi kiertotalouden tutkimus- ja kehitysympäristöksi.