Tällainen energiankierrätysjärjestelmä on asennettu jo kolmeentoista Keskon kiinteistöön. Ne ovat toimineet heti suunnitelmien mukaisesti, kertoo teknologiajohtaja Tuomo Niemelä Granlund Oy:stä.
Niemelän mukaan uusi kierrätysjärjestelmä voi pienentää kiinteistön lämmönkulutusta 70–98 prosenttia. Usein ostolämpö tuotetaan osittain fossiilisilla polttoaineilla, joten energiantarpeen pienennys leikkaa samalla hiilidioksidipäästöt lähes olemattomiin.
Energiaa säästyy rutkasti, sillä elintarvikekaupoissa syntyy paljon hukkalämpöä varsinkin tuotteiden mutta myös toimisto- ja teknisten tilojen jäähdyttämisestä. Toisaalta kylmäkalusteiden lähettyvillä myymälätilaa pitää ympärivuotisesti myös lämmittää.
– Esimerkiksi K-Citymarketeissa vuotuista lämmönkulutusta saadaan energiankierrätysjärjestelmän avulla pienennettyä noin 1000 MWh, K-Supermarketeissa 200–500 MWh, Niemelä laskee.
Kierrätykseen sopivan hukkalämmön määrä kaupoissa on jopa lisääntymässä. Tämä on seuraus EU:n asetuksesta, jonka mukaan kylmälaitteissa nykyisin käytettävät kylmäaineet pitää asteittain korvata ympäristöystävällisimmillä vaihtoehdoilla.
Vaikka kierrätysjärjestelmään kuuluvat lämpöpumput käyttävät sähköä, pienenee kiinteistön sähköntarvekin hankkeiden seurauksena noin 5–15 prosenttia kiinteistöstä ja siellä tehtävistä toimenpiteistä riippuen.
Optimoitu kokonaisuus
Energiankierrätysjärjestelmään kuuluvat lämmön talteenottojärjestelmät ja lämpöpumput ovat kiinteistöissä tuttua tekniikkaa. Granlundin ja K-ryhmän kehittämässä järjestelmässä uutta on tapa, jolla kokonaisuus on rakennettu ja sen toimivuus varmistettu.
– Yksittäisten osasten optimoinnin sijasta olemme optimoineet kokonaisuuden. Järjestelmät rakennetaan valmiiksi tehtaalla ja toimitetaan kohteeseen valmiiksi esiasennettuina moduuleina.
Työmaalla tehdään lähinnä enää yksinkertaisia putkisto- ja sähköasennuksia, mikä vähentää virhemahdollisuuksia. Asentaminen vie tyypillisesti vain muutaman päivän.
Lämpöenergiaa otetaan talteen kaikista mahdollisista lähteistä, kuten kylmäkalusteiden ja tilojen jäähdytyslaitteiden lauhdelämmöstä sekä poistoilmasta.
– Energiankierrätysjärjestelmä eri tekniikkakomponentteineen suunnitellaan ja räätälöidään kohteittain. Esimerkiksi lämmön talteenotto poistoilmasta voidaan jättää pois, mikäli se ei ole kokonaisuuden kannalta taloudellisin ratkaisu.
Talteen otettu lämpö varastoidaan lämminvesivaraajiin. Niiltä lämpöä jaellaan ilmastointikoneille, patteriverkostoon ja käyttövettä lämmittäville lämmönvaihtimille.
Lämmön talteenotossa on perinteisesti käytetty lämpöpumppuja, jotka on tarkoitettu jäähdytykseen. Granlundin energiankierrätysjärjestelmässä lämpöpumput on sitä vastoin suunniteltu lämmityskäyttöön. Niillä voidaan kuitenkin tuottaa myös kylmää.
– Käyttämillämme lämpöpumpuilla saadaan tuotettua kiinteistöihin lämpöä huomattavasti paremmalla kokonaishyötysuhteella kuin jäähdytykseen tarkoitetuilla lämpöpumpuilla, Niemelä sanoo.
Energiankierrätysjärjestelmän toimintaa ohjaa ja optimoi automaatiojärjestelmä. Niemelän mukaan se on vaatinut huomattavan paljon kehitystyötä.
– Myös asennuksen tekevällä urakoitsijalla pitää olla hyvä ymmärrys automaatiojärjestelmistä, jotta kokonaisuus saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti.
Asennuksen jälkeen urakoitsija ja Granlund seuraavat ja optimoivat järjestelmän toimintaa.
– Seurannasta saadut tulokset raportoidaan kiinteistön omistajalle. Tulosten perusteella annamme tarvittaessa ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi, Niemelä sanoo.