Kun Ronja Koskinen työskenteli ensimmäisessä ammatissaan sairaanhoitajana, häntä alkoi kiinnostaa lääkeala ja jatkokoulutus sen parissa. Koskinen hakeutui farmasian opintoihin Åbo Akademihin.
– Opiskelin kandidaatin tutkinnon farmasiasta ja niiden aikana huomasin, että haluan perehtyä lääkealaan syvällisemmin. Farmaseutiksi valmistuttuani hakeuduin maisteriopintoihin prosessikemian oppiaineeseen, Koskinen kertoo.
Alanvaihto kandidaatin ja maisterin tutkintojen välillä onnistui täydentävien siltaopintojen avulla. Koskinen on pian valmis prosessikemian diplomi-insinööri, jota kiinnostaa työ lääketeollisuudessa.
– Silloin pääsen hyödyntämään molempien tutkintojeni osaamista.
Paperinjalostuksen yliopistolehtori Mari Nurmi kertoo, että kemian- ja prosessitekniikan koulutusohjelmat on uudistettu tätä lukuvuotta varten. Nykyisin opiskelija ei valitse pääainetta, vaan kandidaattivaiheen koulutus on melko samanlainen kaikilla opiskelijoilla. Maisterivaiheessa tarjolla on erikoistumismoduuleita, joiden avulla pääsee vahvistamaan osaamistaan tietyillä alueilla.
– Opiskelija voi rauhassa tutustua syventävien opintojen tarjontaan opiskellessaan ensimmäisten vuosien aikana kaikille yhteisiä kursseja koko kemiantekniikan alueelta.
Työelämäkytkös syntyy usein jo opintojen lopputyötä tehdessä yrityskumppanin kanssa. Åbo Akademin kemian- ja prosessitekniikan opiskelijoista suurimmalla osalla on työpaikka jo valmistuessaan.
Kielimuuri häviää nopeasti
Åbo Akademissa opiskellaan ruotsiksi, mutta noin yksi viidestä opiskelijasta on suomenkielinen. Etenkin luonnontiedealoilla kielimuuri ei ole korkea.
– Fysiikan laskut ovat samanlaisia kummallakin kielellä. Ensimmäiset kurssit voivat olla haastavia, mutta yleensä jo parin kuukauden opintojen jälkeen kouluruotsipohjalta aloittaneet opiskelijat pysyvät hyvin mukana, sanoo Nurmi, joka on itsekin suomenkielinen ja suorittanut tutkintonsa Åbo Akademissa.
Myös Koskinen sanoo, että opinnot on hyvin voinut suorittaa keskipitkän kouluruotsin pohjalta.
– Se riittää hyvin, jos on päättänyt opiskella ruotsiksi ja saada siitä kaiken irti. Asenne ratkaisee.
Koskinen kertoo, että päivittäiskielensä opiskelukaupunki Turussa on nykyisin ruotsi. Åbo Akademi on pieni yliopisto, jossa tulee helposti tutuksi toisten kanssa ja välit myös opettajiin ovat läheiset.
– Omaa kielitaitoaan ei tarvitse vähätellä tai hävetä. Kukaan ei katso kielioppivirheitä, vaan ottaa positiivisesti sen, että joku haluaa opiskella vieraalla kielellä.