Pirkanmaalla syntynyt yhdyskuntajäte haudattiin vielä pari vuotta sitten kaatopaikalle. Nykyään jätteestä tehdään kaukolämpöä ja sähköä sekä uutta raaka-ainetta monille teollisuudenaloille.
Teksti Tuomas Lehtonen
Pirkanmaan jätehuolto otti viime vuonna harppauksen yhdyskuntajätteen käsittelyssä. 160 000 tonnia vuosittain syntyvää yhdyskuntajätettä ei päädy enää kaatopaikalle vaan Tammervoiman uuden jätteenpolttolaitoksen uuniin.
Pirkanmaan Jätehuollon erityisasiantuntija Elina Tiiran mukaan vähäpäästöisessä polttoprosessissa tuotetaan energiaa. Poltosta syntyvästä pohjakuonasta jalostetaan teollisuuden raaka-aineita.
– Pohjakuonaa syntyy 20–25 prosenttia jätteen painosta. Siitä noin 85 prosenttia on keinokiviainesta, jolla voidaan korvata hiekkaa ja soraa. Loppuosa pohjakuonasta on rautametalleja ja arvometalleja, kuten alumiinia ja kuparia.
Pohjakuona varastoidaan ja käsitellään polttolaitoksen vieressä sijaitsevassa Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksessa. Vuoden aikana syntynyt materiaali jatkojalostetaan kesäkaudella paikalle tuotavalla mobiilikalustolla. Jalostus on ulkoistettu Suomen Erityisjätteelle.
Suomen Erityisjätteen liiketoimintajohtajan Riina Rantsin mukaan yritys käyttää edistyksellistä ballistiseen erotteluun perustuvaa ADR-kuvaerotustekniikkaa.
Pohjakuonasta poistetaan rautametallit ja raekooltaan pienimmät mineraaliainespartikkelit. Tämän jälkeen arvometallien erottelu on tehokkaampaa kuin tavanomaisilla kuivaerottelutekniikoilla käsiteltäessä.
Jalostuksessa käytetään hollantilaisen Inashcon laitteistoa, joka soveltuu erityisesti arinapolttolaitosten tuottaman pohjakuonan käsittelyyn. Laitteisto kuljetaan käsittelypaikalle osissa. Koottuna se tarvitsee noin 40 x 60 metrin alueen.
– Menetelmä on tehokkain kuivaerotteluun perustuva jatkojalostustapa. Sen avulla pohjakuonassa olevat arvometallit saadaan tehokkaasti talteen. Pohjakuonaa ei tarvitse ikäännyttää, eikä prosessissa tarvitse käyttää nesteitä. Näin ei synny lietteitä eikä jätevesiä.
Suomen Erityisjäte käsittelee Pirkanmaalla reilut 20 000 tonnia pohjakuonaa vuodessa. Samalla mobiililaitteistolla käsitellään myös Vaasassa ja Ruotsin Bodenissa sijaitsevien polttolaitosten pohjakuonat. Vuosittainen kokonaiskäsittely määrä on noin 75 000 tonnia.
Täysin hyödynnettävissä
Jätteen polttoprosessista syntyvä pohjakuona voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan uusien tuotteiden ja materiaalien raakaaineena. Rautametallit menevät kotimaisille metallin kierrättäjille. Arvometallit puolestaan laivataan Hollantiin jatkoerotteluun. CE-merkittyä keinokiviainesta voidaan hyödyntää betoniteollisuudessa ja infrarakentamisessa. Pohjakuonan käyttö tierakentamisessa vaatii ympäristöluvan, mutta jatkossa tilanne helpottunee kansallisen asetusmuutoksen myötä.
– Suomen Erityisjäte huolehtii arvometallien siirtoluvat Hollantiin ja vastaa keinokiviaineksen myynnistä. Me vastaamme kuljetuksista. Erityisjätteellä on ollut myös tärkeä rooli kierrätysprosessimme kehittämisessä. Siitä iso kiitos, Tiira sanoo.
Lujabetonin tehtaalla hyödynnetään vuosittain noin 1500 tonnin eli 40 rekkaautollisen verran Pirkanmaalla jalostettua keinokiviainesta. Lujabetonin tehdaspäällikkö Tuomas Vähä-Jaakkolan mukaan materiaalista valmistetaan monikäyttöisiä Lujamoduleja, joista rakennetaan siirreltäviä seinärakenteita. Kiinnitystavaltaan legopalikoita muistuttavista moduleista tehdään esimerkiksi haketuslooseja ja varastoja jätelaitoksille.
– Puolet modulien raakaaineesta on pohjakuonasta saatavaa keinokiviainesta. Massaan käytettävää sementtimäärää ei tarvitse lisätä, joten ympäristökuorma ei lisäänny. Aines toimii prosessissakin hyvin, Vähä-Jaakkola kiittelee.
Keinokiviainesten käytössä on pelkkiä plussia: luonnonvaroja säästyy, materiaalin käyttö on edullista ja toimitusvarmuuskin huippuluokkaa. Lujabetonilla suunnitellaankin pohjakuonan käyttöönottoa myös muiden tuotteiden valmistuksessa.
- Jätteen poltto tuottaa kaukolämpöä ja sähköä.
- Yhdyskuntajätteen polttoprosessissa jää jäljelle pohjakuonaa, joka käsitellään uusioraaka-aineeksi.
- Materiaali uusiokäytetään, mikä vähentää kokonaisympäristövaikutuksia ja säästää luonnonvaroja.