Jätevoimala valmistui Itä-Vantaalle vuonna 2014. Sen kahdessa kattilassa poltetaan nyt kotitalouksien sekajätettä noin 375 000 tonnin edestä vuodessa. Voimala tuottaa sähköä ja lämpöä 1,5 miljoonan suomalaisen lajittelemasta sekajätteestä.
Laajennustyöt käynnistyivät maaliskuussa, ja hankkeen on määrä valmistua syksyllä 2022. Silloin saadaan hyötykäyttöön myös kauppojen, yritysten ja teollisuuden jätteiden kierrätysprosessissa syntyvä rejekti.
– Koko vantaalainen energiantuotanto uudistuu, kun siirrymme käyttämään pääasiassa kotimaisia energianlähteitä. Nämä ovat myös asiakkaille tuntuvia arjen ilmastotekoja, toteaa Vantaan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri.
Kolmannen kattilan myötä lämpöä kyetään tuottamaan enemmän kiertotalouspolttoaineella.
– Jätevoimalan laajennus on ympäristön ja kansantalouden kannalta merkittävä investointi. Samalla turvaamme edullisen ja ympäristöystävällisen lämmityksen Vantaalla myös tulevaisuudessa.
Kyseessä on 140 miljoonan euron investointi. Se on jatkoa Vantaan Energian pitkäjänteiselle työlle kivihiilestä luopumiseksi ja uusiutuvien ja hiilineutraalien energianlähteiden kasvattamiseksi.
Voimalan tehokkaassa jätekaasujen puhdistusprosessissa epäpuhtaudet sidotaan kalkilla ja aktiivihiilellä. Laajennuksesta tulee Patomeren mukaan entistäkin parempi.
– Meillä on maailman paras tekniikka, jonka ansiosta voimala on Suomen puhtain.
Jätteenpoltolle yhä tilausta
Jätemäärien ennustaminen ei ole Patomeren mukaan helppoa. Kierrätyksen ansiosta poltettavan jätteen määrä tulee lopulta vähenemään, mutta yhä se on ollut kasvussa.
– Toistaiseksi poltettavaa riittää niin paljon kuin pystymme ottamaan vastaan. Jätteenpoltolle on tilausta vielä vuosikymmeniksi.
Patomeri ei näe jätteenpolttoa kierrätyksen vastakohtana vaan järkevänä tapana hyödyntää energiantuotannossa ne materiaalit, joita ei kyetä tällä hetkellä käyttämään uudelleen muulla tavalla.
– Olemme kiertotalouden mahdollistaja, Patomeri toteaa.
Jätevoimalan laajennus hyödyttää myös Helsinkiä, jonka energiayhtiö Helenin verkkoon tullaan ohjaamaan neljännes tuotetusta lämmöstä. Lämmön ostolla Helen vähentää päästöjään noin 60 000 tonnilla vuodessa.
Näin Helsinki saa lisää hiilineutraalia kaukolämpöä ja etenee omassa ilmastotavoitteessaan. Koko Suomi on sitoutunut olemaan kivihiilivapaa vuoteen 2029 mennessä.