Juhlakesän näyttelyt
Nyt hymy on herkässä myös toisesta syystä: kesäkuun alussa Helsingin kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila ja Ratikkamuseo avautuivat rajoitetusti yleisölle puolen vuoden sulun jälkeen. Museoperheeseen kuuluvat myös Ruiskumestarin talo ja Työväenasuntomuseo, jotka avautuvat sitten, kun koronatilanne sallii. Sama pätee Helsingin vanhimmassa rakennuksessa, Sederholmin talossa toimivaan Lasten kaupunkiin.
– Juhlavuosi merkitsee meille todella paljon. On hienoa, että pääsemme taas avaamaan museoita pikku hiljaa. Tärkeintä on se, että olemme säilyneet ihmisten sydämissä 110 vuotta. Tänä kesänä museon toiminta tulee olemaan erittäin monimuotoista ja nähtävää on monessa eri kohteessa.
Vaihtuvat näyttelyt ovat kaupunginmuseon päätuote. Tänä kesänä saadaan kaivattua jatkoa kahdelle viime syksynä alkaneelle näyttelylle. Tiloissa – Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä raottaa verhoa omaehtoisen musiikin esittämispaikkoihin ja niihin liittyviin alakulttuureihin 2000-luvun Helsingissä. Kyseisissä tiloissa on rokattu ja reivattu, juotu sekä juhlittu, tehty taidetta ja kohdattu musiikin ympärillä.
– Nimensä mukaisesti näyttelyssä pääsee kokemaan tiloja, joissa musiikki on saanut kukoistaa omilla ehdoillaan, Heiskanen tietää.
Toinen jatkuva näyttely löytyy Hakasalmen huvilasta. Ilmiömäisenä ihmiskuvaajana tunnetun Ismo Höltön valokuvanäyttely Kohtaamisia Helsingissä vie aikamatkalle 1960-luvun Helsinkiin: sen purkutyömaille ja betonilähiöihin, keskelle minihameita ja moppitukkia, itsevarmuutta ja hämmennystä.
– Hölttö ikuisti Helsinkiä ja helsinkiläisten arkea tarkkanäköisesti monien muutosten ja myllerrysten vuosikymmenellä. Kun itse näin näyttelyn ensikertaa, se kosketti todella syvästi. Siinä pääsee katsomaan 60-luvun ihmisiä todella läheltä, silmästä silmään.
Tukea kulttuurin kautta
Helsingin kaupunginmuseo on paitsi kulttuurilaitos, myös viranomainen. Keski-Uudenmaan vastuullisen aluemuseon roolissa se toimii museotyönedistämis- ja kulttuuriympäristötehtävissä alueen
10 kunnassa.
– Tämä on meille erittäin tärkeä kehittämistehtävä. Huolehdimme arkeologisesta perinnöstä ja kulttuuriympäristön vaalimisesta sekä tarjoamme sparrausta muille museoalan toimijoille.
Yhteistyössä Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kanssa kaupunginmuseo on käynnistänyt
kulttuuriympäristöohjelman, jonka tavoitteena on tehdä kulttuuriympäristöistä voimavara koko kaupungille. Se edellyttää kulttuuriympäristöjen tunnistamista ja linjauksia sen suhteen, miten nämä ympäristöt tulisi huomioida ja säilyttää voimavarana kaupungin jatkuvassa muutoksessa.
– Työssämme on paljon sosiaalista pääomaa yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden käsittelyyn. Museon toiminta tukee Helsingin kaupungin visiota saada kaupungit kukoistamaan asukkaiden kulttuurien kautta.
Kaupunkiympäristön suunnittelu on koko kaupungin asia ja siksi kaupunkilaiset halutaan osallistaa kulttuuriympäristöohjelmaan: kaupunginmuseo kerää verkkokyselyllä helsinkiläisten suosikkipaikkoja elokuun loppuun asti. Paikat voivat olla esimerkiksi luontokohteita tai rakennettuja ympäristöjä.
– Museoilla on tärkeä rooli sekä hyvinvoinnin lähteinä että osallisuuden ja kaupunkilaislähtöisen toiminnan mahdollistajina. Olemme ensisijaisesti ihmisten museo.