Globaalit haasteet työn alle – Content House Newspool

Startup-kulttuurin nousu on viime vuosina edesauttanut merkittävästi innovaatioiden syntyä yhteiskunnassa. Kukaan tuskin on voinut välttyä Uberin, Netflixin tai Supercellin menestystarinoilta. Nyt monissa startup-keskuksissa kuplii kuitenkin kysymys siitä, kenen ongelmia nämä ja tulevat yritykset oikeastaan ratkovat.

– Pahimmillaan maailmanpelastuksesta kertovien korulauseiden takaa löytyy todellisuudessa ratkaisu ongelmaan, joka koskettaa vain hyvätuloisia kalifornialaisia, kertoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Lauri Järvilehto, joka toimii yrittäjyyskoulutusohjelma Aalto Ventures Programin toisena johtajana.

Myös startupeille kriittiset rahoittajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota asetelman puutteisiin.

– Moni ei enää sijoita yritykseen, joka ei yritä ratkaista oikeasti merkittäviä ongelmia.

Rahoituksen saaminen onkin elämän ja kuoleman kysymys, sillä harva kasvuyritys tuottaa aluksi voittoa ja moni kaatuukin jo alkumetreillä. Yleisin syy epäonnistumiseen on ongelman määrittelyssä.

– Valitettavan suuri osa startupeista yrittää keksiä ratkaisua ongelmaan, jota sen asiakkailla ei todellisuudessa ole, Järvilehto toteaa.

YK:n tavoitteet ohjenuorana

Aalto Ventures Programissa on huomattu yhteys näiden kahden startup-maailman haasteen välillä ja löydetty molempiin pureva ratkaisu. Kasvuyritykset tarvitsevat todellisia ongelmia ratkaistavaksi, ja niiden sidosryhmät haluavat ongelmien olevan myös yhteiskunnallisesti merkityksellisiä.

Vastauksen tarjoavat kestävän kehityksen tavoitteet. YK on määritellyt kestävää tulevaisuutta kohti pyrkimiseen 17 universaalia tavoitetta, jotka jakautuvat 169 alatavoitteeseen, tai kuten Järvilehto asian näkee, ongelmakokonaisuuteen.

– Jokaisessa näistä alatavoitteista on mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Ne tarjoavat yrittäjille valtavan määrän todellisia ongelmia, joiden ratkaisu hyödyttäisi koko maailmaa.

Kestävän kehityksen edistäminen onkin olennainen osa Aalto-yliopiston uutta strategiaa. Yliopiston pitkän tähtäimen visio on suunnata sen noin 20 000 opiskelijan ja työntekijän aivokapasiteetti kestävän kehityksen tavoitteisiin pyrkimiseen.

– Meille tulee valtavasti uskomattoman lahjakkaita ihmisiä ympäri maailmaa, ja jos he kaikki käyttävät aikansa täällä kestävyysongelmien parissa, saadaan jo aika paljon aikaiseksi. Osa varmasti jatkaa samoilla urilla yliopistoajan jälkeenkin.