Lippulaivasta hiilineutraali
SPARCS-hankkeen toinen kohde on Espoonlahteen vuonna 2022 avattava uusi Lippulaiva-kauppakeskus, josta tulee tärkeä joukkoliikenteen solmukohta metroasemineen ja liityntäliikenteen bussiterminaaleineen. Uusi, kaksi kertaa aiempaa suurempi kauppakeskus on suunniteltu alusta alkaen hiilineutraaliksi.
– Kaikkiaan 171 noin 300 metrin syvyistä maalämpökaivoa lämmittävät ja jäähdyttävät kauppakeskuksen lisäksi koko Lippulaiva-korttelin. Kauppakeskuksen yhteyteen on tulossa myös 550 asuntoa ja senioritalo, Cityconin Lippulaiva-projektin vetäjä Risto Seppo toteaa.
Liikennepäästöt ovat merkittävä ilmastohaaste. Espoon kasvihuonekaasupäästöistä ne muodostavat kolmanneksen. Metro on monipuolistanut huomattavasti espoolaisten liikkumismahdollisuuksia. Uusissa kestävän kehityksen liikennehankkeissa tarjotaan lisää vaihtoehtoja oman auton käytölle, kaupunkipyöristä aina robottibusseihin ja yhteiskäyttöautoihin.
Kesäkuun kuntavaaleissa valitaan myös Espooseen uudet kuntapäättäjät. Monialainen kestävän kehityksen työ tiivistyy tulevalla valtuustokaudella entisestään. Se tulee näkymään myös aiempaa enemmän kaupunkilaisten arjessa. Kestävän kehityksen tiimi on parhaillaan mukana suunnittelemassa Kestävä tulevaisuus -lukiokurssia. Monille Espoon koululaisille ja kaupungin työntekijöille YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tulleet tutuksi mobiilisovelluksen avulla. Espoo on sitoutunut saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Uusi Muovin tarina -hanke taas järjestää kymmeneen espoolaiseen pilottikouluun tehokkaan muovijätteen kierrätyksen. Kerätty materiaali jalostetaan Lahdessa, LAB-ammattikorkeakoulun muovilaboratoriossa uusiksi muovituotteiksi, ja kierrätyksestä koostettu verkkonäyttely päätyy tulevaisuudessa opetusmateriaaliksi kouluihin ympäri maan.
Käsikkäin talouden kanssa
Edes kaupungin taloutta kurittanut koronapandemia ei hidasta kestävän kehityksen tahtia.
– Pidän tärkeänä, että Espoon kasvu pidetään kestävänä niin taloudellisesti kuin myös ekologisesti, sosiaalisesti että kulttuurillisesti, Mäkelä linjaa.
Kestävä kehitys on tulevaisuudessa myös talouden kovaa ydintä.
– Sellaiset yritykset, jotka pohjaavat toimintansa kestäviin toimintamalleihin, tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, Laitala pohdiskelee.
– Koronan jälkeisessä kasvussa on tarkoitus yhdessä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa synnyttää ratkaisuja, joista kehittyy kansallista ja kansainvälistä liiketoimintaa, Mäkelä toteaa.
Tähän Espoolla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset.
– Meillä on paljon osaamista, tutkimusta ja yrityksiä, jotka pystyvät kehittämään ilmastoystävällisiä toimintatapoja ja teknologioita. Kaupungin asukkaat myös ottavat uusia ratkaisuja aktiivisesti käyttöön, Laitala pohtii.