Ekokampaamossa käynti ei juurikaan eroa perinteisestä parturi-kampaamokäynnistä. Asiakkaat tosin usein yllättyvät käynnin elämyksellisyydestä perusteellisine hoitoineen, kertoo Suomen Koulutetut Ekokampaajat ry:n puheenjohtaja Tiina Talvensaari.
Ekokampaamossa keskitytään paitsi värjäyksiin ja leikkauksiin, myös asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen. Tästä kielii erityisesti intialainen päähieronta, joka kuuluu kiinteästi ekokampaajan palveluihin.
– Hieronnassa käsitellään niska-hartiaseudun sekä hiuspohjan jännitystiloja, jotka voivat heijastua hiusten hyvinvointiin.
Koulutuksessa kampaaja oppii myös energialeikkauksen, joka on yhdistelmä hiustenhoitoa, päähierontaa ja hiusten leikkausta.
Ekologisuus ulottuu myös käytettyihin tuotteisiin, jotka ovat luonnonkosmetiikkaa. Koulutettu ekokampaaja hallitsee kasvivärit, kuten hennan, indigon ja cassian käytön, sekä monipuoliset hiuspohjan hoidot esimerkiksi merilevän, saven tai yrttien avulla. Myös muotoilutuotteet ovat alkuperältään luonnonmukaisia ja ympäristöystävällisiä. Kosmetiikkalainsäädännön tiukat kriteerit täyttävät tuotteet ovat turvallisia käyttää.
Talvensaari korostaa, ettei ekokampaajalla käydäkseen tarvitse olla erityisen ympäristötietoinen.
– Tämä on helppo tapa keventää omaa kemikaalikuormaa ja valita ympäristöystävällinen palvelu.
Tekijänä ammattilainen
Suomessa on koulutettu ekokampaajia vuodesta 2004 alkaen. Ekokampaajan ammatillista täydennyskoulutusta järjestetään muun muassa Keudan Tuusulan toimipisteellä. Koulutuksen edellytyksenä on hiusalan perustutkinto.
– Kampaajan peruskoulutus on kovin teknistä, joten meillä keskitytään enemmän asiakkaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, kertoo hius- ja kauneudenhoitoalan opettaja Ulla Brandt.
Brandt kouluttaa opiskelijoita hoitojen, tuotteiden ja tekniikoiden lisäksi myös työssä jaksamisessa. Jotta jaksaa kohdata asiakkaan yksilöllisesti, myös omasta voinnista tulee pitää huolta.
– Tuomme pehmeitä arvoja hiusalan työhön ja asiakkaan kohtaamiseen. Iso osa koulutusta on myös hiilijalanjäljen huomiointi, kierrätys ja lähituotannon suosiminen, Brandt painottaa.