Mikä avuksi kutinaan?
Atooppisen ihottuman hoidon kulmakivi on päivittäinen rasvaus. Taudin lievään muotoon voi riittää rasvaus perusvoiteella. Jos oireilu pahenee, ihon tulipalo tukahdutetaan paikallisilla kortisonivoiteilla. Voiteen vahvuus valitaan iän, hoidettavan alueen ja ihottuman vaikeusasteen mukaan. Joskus tarvitaan erityislääkevoiteita.
– Hoidon tavoitteena on kutinan rauhoittaminen ja ihottuman hallinta. Jos vaste paikallishoidoille on riittämätön, vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää UV-valohoitoa tai sisäisiä hoitoja. Vaikeaa atooppista ihottumaa sairastaa vain vähemmistö atoopikoista.
Ihon kutinaa on mahdollista helpottaa myös kotikonstein, kuten yön aikana käytettävien keittosuolakääreiden avulla. Vastaavasti helpotusta voi saada myös ihoa ärsyttävien materiaalien sekä stressin ja hikoilun välttämisestä. Myös säätilan vaihtelut, pakkanen ja voimakas ilmastointi voivat lietsoa atooppisen ihon oireita. Elämäntapojen merkitys on kuitenkin vähäinen.
– Kyseessä on itsenäinen, krooninen sairaus, joka etenee aaltoillen: on rauhallisempia ja rajumpia kausia. On tavallista, että oireiden pahenemiselle etsitään syytä ulkopuolelta, kuten ruoka-aineista. Tällaisesta ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä. Vain osalla alle vuoden ikäisistä vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavista voi olla taustalla ruoka-aineallergia, sanoo Sinikumpu.
Taustalla useita tekijöitä
Ihoa voi verrata tiiliseinään. Atooppisessa ihottumassa tiiliseinän rakenteet eivät ole yhtä vahvat kuin heillä, joilla sairautta ei ole. Ihon läpäisyeste ei toimi normaalisti, mikä tekee tilaa ihon tulehdukselle.
– Atooppisen ekseeman taustalla on monia tekijöitä. Päämekanismit ovat ihon häiriintynyt läpäisyeste ja inflammaatio. Kyseessä on myös osittain periytyvä ominaisuus, ja ympäristötekijöilläkin on oma roolinsa ihottuman syntymisessä. Tutkimusten mukaan aikuisista 25–30 prosenttia olisi jossain vaiheessa sairastanut atooppista ekseemaa, kertoo Sinikumpu.
Atooppinen.fi-sivustolta löytyy itse tehtävä POEM-testi atooppisen ihottuman vaikeusasteen arviointiin. Sivustolla julkaistaan myös Sanofin ja potilasjärjestöjen yhteistyössä tekemän kyselyn tulokset maailman atooppisen ihottuman päivänä syyskuussa. Kyselyn kohteena ovat olleet pohjoismaalaiset perheet, joiden 6–18-vuotias lapsi tai lapset sairastavat atooppista ihottumaa.
– Atooppinen ihottuma voi olla kiusallinen vaiva, jonka vaikeusasteet vaihtelevat yksilöllisesti ja kausittain. Atooppista ihottumaa sairastavilla tavataan myös muuta väestöä enemmän muita atooppisia sairauksia, kuten astmaa ja allergioita. Tämä kaikki otetaan huomioon lääkärin vastaanotolla, kun potilaan hoitotilannetta kartoitetaan, Sinikumpu linjaa.
mat-FI-2100709-1.0 – 06/2021