Toimitusjohtaja Katja Holmin luotsaama Hotelli Lasaretti sijaitsee lähellä Oulun keskustaa.
Hotelli Lasaretin historiallinen rakennus on seisonut paikallaan jo vuosisatoja. Kaunis ympäristö ja vieressä virtaava joki muistuttavat maaseudun rauhasta, vaikka kaupunki on kivenheiton päässä.
TEKSTI | JUHA-PEKKA HONKANEN KUVA | TUULI NIKKI
Oululaisen hotelli Lasaretin toimitusjohtaja Katja Holm viittoo vastaanotto- ja ravintolarakennuksen sekä hotellihuoneiden kiinteistön yhdistävän valokäytävän ikkunaan. Sen takana Oulujoki virtaa vapaana pakkaspäivästä huolimatta. Käytävän toiselta puolelta avartuu näkymä puutarhaan. Pian näköalan takaa löytyisi Oulun keskusta.
– Tässä rauhassa ei uskoisi, että ydinkeskusta on vain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Tunnelma on ennemminkin kuin maaseudulla, Holm toteaa.
Paikallisten rakastama Hupisaarten puistoalue alkaa aivan Lasaretin kulmalta. Puisto on itse asiassa puusilloilla yhdistetty pienenpienten saarien ryhmä. Niiden välissä kulkevat purot ovat kunnostusprojektin jälkeen kalojen valtakuntaa.
– Padon ohittava kalaporras kulkee ravintolasalimme ohitse. Aiemmin syksyllä näin taimenenkin hyppäävän siinä kulkiessaan.
Taiteilijat suunnittelijoina
Lasaretin pihamaan elävä historia yltää 1700-luvulle asti. Sen vanhimmat osat ovat nekin vuodelta 1834 historiallisen lääninsairaalan ajalta. Vielä 1990-luvun lopussa samat rakennukset palvelivat sotilassairaalana.
Holm kertoo, että hotellivieraat mainitsevat edelleenkin käyneensä paikalla joko armeijan harmaissa tai viereisissä upseerien asuintaloissa asuessaan.
Yksityisenä artesaanihotellina Lasaretti on palvellut 18 vuoden ajan. Kaikkien 49 huoneen peruskorjaus päätettiin tehdä yhdellä kertaa ja hotelli avautui täysin uudistuneena vappuna 2019.
Korjauksen yhteydessä huoneista viisi annettiin meritoituneiden pohjoissuomalaisten taiteilijoiden, Hannu Väisäsen, Moosa Myllykankaan, Veikko Törmäsen, Jaakko Mattilan ja Jaakko Heikkilän käsiin. He eivät ole ainoastaan tuoneet taidettaan omaan huoneeseensa nähtäville, vaan ovat myös osallistuneet huonekalujen, materiaalien ja värimaailmoiden suunnitteluun.
– Taiteilijoilla ei ole ollut valmiita raameja tähän työhön, vaan heidän kädenjälkensä näkyy eri huoneissa eri tavoin. Esimerkiksi Moosa Myllykankaan taitelijahuoneessa vieras pääsee miltei teoksen sisälle asumaan.
Taiteilijoiden nimikkohuoneet ovat merkittävä esimerkki siitä miten pieni hotelli voi joustavasti toteuttaa päätöksiään.
– Meillä ei ole suurten ketjujen markkinointibudjettia käytettävissä, mutta voimme tehdä pysyvän vaikutuksen huomioimalla vieraamme yksilöllisesti ja ainutkertaisesti. Kun meille löytää kerran, tulee todennäköisesti myös uudelleen Ouluun palatessaan.
Kehitystyötä asiakkaiden parhaaksi
Tavanomainen Lasaretin asiakas on kokous-tai kongressivieraana paikalle tullut liikematkustaja. Lasaretti palvelee kenties seuraavan kerran, kun samainen hotellivieras haluaa mukavan etappipaikan etelästä Lappiin suunnatessaan.
Holmin mielestä Lasaretti on ennen kaikkea helppo vaihtoehto: Parkkipaikkoja on runsaasti ja jokivarren puistomaiset maisemat löytyvät nopeasti moottoritieltä poistumisen jälkeen. Huoneremonttikin suunniteltiin liikematkustajat huomioiden. Artesaanihotellin korkeat, tunnelmalliset huoneet tuovat vaihtelua matkapäivien keskelle.
Suunnittelu käynnistyi yli puoli vuotta etukäteen testihuoneen rakentamisella. Hotellivierailta kerättiin kattavasti kokemuksia siitä, miten niitä voisi kehittää edelleen.
– Unikulman sängyistä eräs asiakkaistamme soitti vielä hotellista poistuttuaan, mikä entisestään vahvisti päätöstämme hankkia ne jokaiseen huoneeseen. Jos joku, niin liikematkustaja arvostaa oikeasti hyvää sänkyä.
Mikä on lasaretti? Lasaretinsaaren historia
Lasaretti tarkoittaa sairaalaa, ja Oulun Lasaretinsaari on saanut nimensä juuri sairaalasta. Wikipedian mukaan saari sijaitsee Hupisaarten kaupunginpuistossa Oulujoen suistossa, noin kilometrin päässä keskustasta Myllytullin kaupunginosassa. Kaupungin perustamisen aikaan 1600-luvulla saarta kutsuttiin Rysänsaareksi maata viljelleen Rysän suvun mukaan.
Vuonna 1776 saarelle perustettiin kruununpolttimo, Ruotsin valtakunnan pohjoisin viinanpolttimo, ja saarta alettiin kutsua Polttimosaareksi. Polttimon toiminta loppui 1788. Vuonna 1791 maaherra Johan Fredrik Carpelan vuokrasi polttimon entisen päärakennuksen virkatalokseen, jolloin paikasta tuli Maaherransaari. Suomen sodan aikana talo toimi ensin ruotsalaisten joukkojen sotasairaalana ja sitten Venäjän armeijan kenttäsairaalana. Saarella vierailivat muun muassa kuningas Kustaa IV Aadolf ja keisari Aleksanteri I.
Lääninsairaala saarelle
Vuonna 1792 perustettu Oulun lääninsairaala oli ainoa pysyvä sairaala Pohjois-Suomessa aina 1870-luvulle asti. Sairaala tuhoutui Oulun palossa 1822 ja toimi pitkään väliaikaisissa tiloissa. Maaherra Johan Abraham Stjernschantzin ehdotuksesta sairaala muutti 1834 maaherran entiseen virkataloon. Paikka oli ihanteellinen: kaupungin lähellä mutta ei keskustassa, ja vettä sai helposti Oulujoesta. Tästä lähtien saarta alettiin kutsua Lasaretinsaareksi.
Uusi kivinen sairaalarakennus valmistui 1849, ja vanha puurakennus muutettiin sukupuolitautisairaalaksi, jota kutsuttiin Kuppalaksi. Sairaalalla oli lisäksi Kilstupa-niminen saunatupa ja pienempiä talousrakennuksia. Merikoski virtasi saaren kohdalla vapaana, kunnes se padottiin 1940-luvulla. Nykyään hotellin vieraat voivat kokea saman jokimaiseman ja historian, joka on antanut paikalle nimen.
Lasaretinsaaren vaiheet heijastavat koko Oulun historiaa. Wikipedian mukaan saaren läheisyydessä harjoitettiin aikoinaan myös panimotoimintaa ja sahausta pienillä vesisahoilla, jotka saivat käyttövoimansa Hupisaarten putaiden virroista. Tervakaupan aikana tervaveneet ohjattiin Rysänsaaren ja Myllytullin välissä kulkenutta Koskenniskan venereittiä pitkin Ouluun, ja reitin varrella sijaitsi tervatulli. Lassinkallionsilta eli patosilta ylittää nykyään Oulujoen Lasaretinsaaresta Tuiran puolelle.