Jokainen sairaalaan päätynyt suomalainen saa hoidon aikana kotikunnan kustantaman lääkityksen. Sairaaloiden lääkehuollosta vastaavat sairaala-apteekit ja lääkekeskukset. Niiden rooli on merkittävä, sillä sairaalat käyttävät vuosittain valtavan määrän lääkkeitä.
– Sairaalalääkkeiden määrä kattaa noin neljänneksen koko Suomen lääkemyynnistä, kertoo Pfizer Suomen toimitusjohtaja Deb Mangone.
Sairaaloiden kaikkea käytössä olevaa lääkevalikoimaa ei löydy tavallisesta apteekista.
Jotta lääkehuolto olisi turvallista ja tarkoituksenmukaista, sairaalalääkkeiden hankinnat varmistetaan pitkälle aikavälille. Valtaosin lääkkeet kilpailutetaan kahden vuoden välein. Tarjousvertailussa valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin, hinta-laatusuhteeltaan paras valmiste. Tarjousvertailussa hintapisteet ja laatupisteet lasketaan yhteen. Eniten yhteispisteitä saanut voittaa tarjouskilpailun. Laatupisteissä olisi hyvä ottaa huomioon, mikäli vain mahdollista, myös lääkkeiden ympäristövaikutukset.
Norja suunnannäyttäjänä
Sairaalalääkkeiden ympäristövaikutusten arviointi on Suomessa toistaiseksi vähäistä ja myös hankalaa, sillä hankintayksiköillä ei ole käytössään näiden arvioimiseen systemaattisia arviointikriteerejä.
– Norja alkoi muutama vuosi sitten ensimmäisenä Pohjoismaana arvioida antibioottien ympäristövaikutuksia. Nämä uudet ympäristökriteerit ovat nyt painoarvoltaan 30 prosenttia, ja vastaavasti hinnan osuus pieneni merkittävästi tarjousvertailussa, kertoo sairaalakilpailutuksista Pfizer Suomessa vastaava Joonas Laine.
Kyseessä on iso muutos hankintaprosesseissa. Hankintayksiköiden vaa’assa painaa se, että lääkevalikoima vastaa mahdollisimman hyvin sairaalan omia tarpeita. Ympäristöasioiden huomioiminen olisi Suomessa uusi näkökulma.
– Haluamme käynnistää sairaalalääkkeiden ympäristövaikutuksista dialogin alan toimijoiden, lääkefirmojen ja sairaanhoitopiirien, välille. Samalla on kuitenkin tärkeä korostaa, että tuotteiden ympäristövaikutusten pohdinta ei saa vaikuttaa hoitopäätöksiin tai sairaalaan tarvitsemaan lääkevalikoimaan, Mangone korostaa.
Ympäristöherätykseen voisi riittää jo pelkästään se, että hankintayksiköissä pohdittaisiin, miten ympäristöasiat on otettu omalla tontilla huomioon. Pfizerin omat ympäristötavoitteet ovat korkealla. Kansainvälinen lääkeyritys tavoittelee toiminnassaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Siihen se aikoo päästä toteuttamalla tiukasti omia ympäristötavoitteitaan, mutta myös työskentelemällä samoihin arvoihin ja tavoitteisiin sitoutuneiden kumppanien, raaka-ainetoimittajien ja sopimusvalmistajien, kanssa.
– Teemme yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, joilla on asianmukaiset toimiluvat ja jotka ovat myös sitoutuneet ympäristötavoitteisiin, vastuunalainen johtaja Pasi Virta toteaa.