Suomen kiihtyvä kaupungistuminen konkretisoituu muuttoliikkeenä ja rakentamisena, mutta myös kaupunkikulttuurin ja palvelutarjonnan monipuolistumisena.
– Isoimmat kaupungit brändäävät itseään kasvukeskuksina. Pori on Satakunnan maakuntakeskuksena kasvanut pääasiassa kuntaliitosten kautta. Kaupungin väestökehitys voisi olla parempikin, mutta kyllä tänne nuoriakin muuttaa, kertoo kaupunkisuunnittelupäällikkö Mikko Nurminen.
Kerrostaloasumisen lisääntyminen liittyy vahvasti kaupungistumiseen. Omakotitalotonttien myynti onkin Porissa vähentynyt merkittävästi. Talojen rakentaminen ei enää kiinnosta nuoria samalla tavalla kuin heidän vanhempiaan.
Lisää asukkaita keskustaan
Lisää toimistotilaa ei kaupungin ydinkeskustaan enää rakenneta. Päinvastoin, yrityskäytössä olleita tiloja muutetaan asunnoiksi.
Jotta kaupungin keskusta-alue olisi mahdollisimman toimiva, tarvitaan palvelujen lisäksi ostovoimaa. Porissa se tarkoittaa lisää väkeä ydinkeskustaan. Sinne muuttaa esimerkiksi lapsiperheitä, mutta enemmänkin heitä sinne mahtuisi.
– Yksi kehittämishankkeen tärkeimmistä tavoitteista on saada lisää asukkaita juuri ydinkeskustaan. Tehostamme maankäyttöä keskustassa ja pyrimme välttämään kaavoitetun alueen laajentamista ja uusien omakotialueiden avaamista.
Kaupungin keskustan tulee olla helposti saavutettavissa myös sen ulkopuolella asuville. Sinne pitää päästä kävellen, pyörällä, julkisilla kulkuvälineillä ja omalla autolla.
– Meillä on ehkä ylimitoitettuja katualueita, kun tietyt liikenneratkaisut on tehty 120 000 asukkaan kaupunkia varten. Mutta tämäntyyppisten asioiden muuttaminen on hidasta, myöntää Nurminen.
Tarvittavien toimien toteuttaminen edellyttää selvää tavoitetta. Nurminen näkee sen vuosikymmenten päähän ulottuvana visiona Porin keskustan tulevaisuudesta. Virkamiesten ja päättäjien lisäksi vision luomiseen osallistuvat muun muassa asukkaat, kiinteistöjen omistajat, kauppakamari sekä yrittäjien edustajat.
Murros muuttaa katukuvaa
Kauppa elää suurta murrosta ja se näkyy myös Porin katukuvassa. Keskusta-alueen kehittämisessä tärkeä tavoite liittyy kivijalkatason liiketoimintaan. Se halutaan pitää monipuolisena ja vireänä.
Se ei kuitenkaan onnistu pelkästään kaupungin ja yrittäjien voimin. Siihen tarvitaan pientä muutosta kaupunkilaisten kulutustottumuksissa: käytetään kävelymatkan etäisyydellä olevia lähipalveluja.
– Me olemme tavoiltamme ehkä vielä maalaiskaupunki, mutta olemme muuttumassa.
Nurmisen visiossa Porin ydinkeskusta on elämää sykkivä kokonaisuus ympäri vuoden ja toiminnallisesti avoin alue. Hän kertookin kaupungin vapauttavan omia tilojaan julkiseen käyttöön.
– Meillä on puistoja, mutta tänne pinnoitettuun ydinkeskustaan me tarvitsemme lisää vihreyttä.