Yhteistyörobotit muokkaavat työ- ja koulutusnäkymiä

Yhteistyörobotit muokkaavat työ- ja koulutusnäkymiä

Robotiikan tutkijayliopettaja Francois Christophe, projektiassistentti Ilia Tikhonov ja kehitysinsinööri Milan Gautam työskentelevät HAMK Techin kehittämän yhteistyörobotin prototyypin kanssa.

Yhteistyörobotit muokkaavat työ- ja koulutusnäkymiä

Robotiikan tutkijayliopettaja Francois Christophe, projektiassistentti Ilia Tikhonov ja kehitysinsinööri Milan Gautam työskentelevät HAMK Techin kehittämän yhteistyörobotin prototyypin kanssa.

Teksti Ani Kellomäki  Kuva Teemu Heikkilä

Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Tech -tutkimusyksikössä työskentelevä robotiikan tutkijayliopettaja Francois Christophe esittelee rakennustyömaalle kehitettävää yhteistyörobotin prototyyppiä, joka yhdistää kaksi eri tehtäviin suunniteltua itsenäistä robottia: robottikäsivarsi käyttää porakonetta, ja alustana toimiva kuljetusrobotti liikuttaa käsivarren haluttuun paikkaan työmaalla. Yhteistyörobotit kykenevät sopivin lisävarustein myös esimerkiksi maataloudessa tarkastelemaan kasvien kypsyysastetta ja pakkaamaan tuotteita myyntiin. Herkät tartuntakourat ovat paitsi tehokkaita myös hygieenisiä. Soveltamisen mahdollisuuksia on rajattomasti.

HAMKissa halutaan laajentaa ihmisten käsitystä siitä, miten valtavan monipuolisesti yhteistyörobotteja voidaan hyödyntää, kun toiveissa on työskennellä turvallisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. Tavoitteena on, että Suomi olisi robottien hyödyntämisen kärkimaiden joukossa. Eniten työtä on ennakkoluulojen kitkemisessä.

– Robotit eivät suinkaan ole viemässä ihmisiltä töitä, vaan vapauttamassa ihmisiä kaikkein tylsimmistä ja yksitoikkoisimmista töistä, Niilo Korhonen HAMK Edu -tutkimusyksiköstä kertoo.

Christophe toteaa, että ihmistä tarvitaan paitsi työskentelemään robotin työparina, myös esimerkiksi kehittämään robotiikan sovelluksia ja ohjelmoimaan robotteja.

– Kehitystyössä varmistetaan robotin ja ihmisen yhteistyön sujuvuus ja turvallisuus. Ala kehittyy vauhdilla. Tulevien 10 vuoden sisällä robotit kykenevät koneoppimisen ansiosta ymmärtämään yksittäisten työtehtävien sijasta jo työn tavoitteita, Christophe valaisee.

Tarjoaa uramahdollisuuksia

– Robotiikan käyttö toistavassa teollisuustyössä säästää henkilöstökuluja ja tehostaa prosesseja. Samalla esimerkiksi huoltovarmuus ja kriisinsietokyky paranevat, kun kotimaassa pystytään harjoittamaan sellaistakin tuotantoa, joka on siirtynyt halvan työvoiman maihin, HAMK Tech -tutkimusyksikön johtaja Jarmo Havula kertoo.

HAMKissa innovoidaan yhteistyöroboteille jatkuvasti uudenlaisia käyttökohteita. HAMK Tech -tutkimusyksikössä on tavoitteena aivan uudenlaisen poimintarobotin kehittäminen. Se korvaisi kausityöntekijöitä työntekijäpulan aikana.

– Marjanpoimintarobotteja toimii jo esimerkiksi Yhdysvaltojen suurtiloilla. Suomen tiloille ne eivät välttämättä sovi. Tavoitteena on suomalaisille tiloille sopiva ja kohtuuhintainen ratkaisu, Havula sanoo.

Ammattikorkeakoulussa ollaan innostuneita myös robotiikan tarjoamista koulutus- ja uramahdollisuuksista. Kehittyvä teknologia kutsuu töihin uudenlaista osaamista.

– Kun alalle koulutetaan monipuolisesti ammattilaisia, syntyy paljon uusia soveltamismahdollisuuksia ja näkökulmia. Meidän ja yhteistyötahojemme kanssa on mahdollista kehittää monenlaisiin tarpeisiin soveltuvaa robotiikkaa sekä tarvittavia lisäominaisuuksia, Havula päättää.