Vantaa katsoo tulevaisuuteen

Vantaa katsoo tulevaisuuteen

Elinkeinopalveluiden johtaja Kimmo Viljamaa ja työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen kehittävät Vantaasta entistä elinvoimaisempaa kaupunkia.

Vantaa katsoo tulevaisuuteen

Vantaan visiona on tulevaisuus, jossa maan parhaat liikenneyhteydet, kukoistava yritystoiminta sekä osaava työvoima kohtaavat kansainvälisessä kaupungissa.

Teksti Mika Niiniranta  Kuva Joona Raevuori

Vantaan kaupungin Kasvupalveluissa työskentelevät elinkeinopalveluiden johtaja Kimmo Viljamaa ja työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen kehittävät Vantaalle vahvoja yritysten ja oppilaitosten kumppanuusverkostoja lääkkeeksi maan kenties kiperimpään hyvinvointihaasteeseen, työn ja tekijöiden kohtaamattomuuteen. Samalla rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia.

Lentokentän ympärille rakentuva Aviapolis kaupunkikeskuksineen on esimerkki alueesta, jossa työ, koti ja palvelut lomittuvat tulevaisuudessa saumattomasti. Haasteita silti riittää, sillä Vantaa on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki, jonka asukkaista yli 20 prosenttia on vieraskielisiä. Vuoteen 2035 mennessä vieraskielisten osuuden arvioidaan kasvavan 34 prosenttiin.  

Mahdollisuuksien kiitorata

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat jo elävä osa vantaalaista, moninaista identiteettiä. Hoidettuna niistä kasvaa myös mahdollisuuksien kiitorata kaupungin kehittämiselle. Kokonaisvaltainen kaupunkikehittäminen ja elinvoimaa tukeva työ tehdään toimivissa kumppanuusverkostoissa.

– Elinkeinopalvelut ja työllisyyspalvelut ovat kuin jin ja jang, saman kokonaisuuden kaksi puolta.Kaupungin kehittämisessä on kyse elinvoimasta, ei pelkästään elinkeinoista. Elinvoimaan kuuluu kaikki, mikä vaikuttaa siihen, millainen paikka Vantaa on yrityksille ja asukkaille, Viljamaa tiivistää.

Taipale-Vuorinen jatkaa, että elinvoimaisuuteen sisältyvät työllisyyspalvelut muodostavat perustan kaupungin hyvinvoinnille.

– Siihen kuuluu olennaisesti osaamisen kehittäminen ja kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen yhdessä yritysten kanssa. Jotta voidaan varmistaa, että hyvinvointi kasvaa, pitää keksiä uusia keinoja työllistää myös vaikeasti työllistyvät.

TE-palveluista siirrettiin keväällä kuntien asiakkaiksi kaikki alle 30-vuotiaat, vieraskieliset, kotoutujat sekä yli 30-vuotiaat työttömät, jotka eivät saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Näin Vantaalla käynnistyi työllisyyden kuntakokeilu. Uudistus toi kaupungin työllisyyspalveluihin kerralla 18 800 uutta asiakasta. Työllisyyden kuntakokeilu toteutetaan yhdessä Keravan kaupungin kanssa.

Kuntakokeilu mahdollistaa yhteistyön niin naapurikuntien, yritysten kuin oppilaitostenkin kanssa. Sen ytimessä on jatkuva oppiminen ja yksilöllisten työllistymisväylien löytäminen.  

– Maahanmuuttajien kesken on lähtötasossa isoja eroja. Joku voi olla tohtori, mutta verkostot puuttuvat tai osaamista on vaikea todentaa. Toisilta puuttuu koulutus kokonaan, Taipale-Vuorinen pohtii. 

Asukkaiden työllistyminen on taustasta riippumatta aina kunnan intressissä. Siksi työllistymistä tukeviin hankkeisiin myös panostetaan. Kunnalla on valmiiksi hyvät suhteet alueensa yhdistyksiin, järjestöihin ja yrityksiin. Toimintaympäristön tuntemus on iso vahvuus.

– Toimialojen välinen yhteistyö on lähtenyt liikkeelle loistavasti. Ammattioppilaitos Varian kanssa kehitetään muun muassa osaamiskeskuksen toimintaa ja kielikoulutusta. Yhdessä Keravan kanssa toteutetaan TEOT-hanketta, jonka tavoitteena on osatyökykyisten työllistäminen, Taipale-Vuorinen avaa.

Vantaa on mukana myös TalentBoost-hankkeessa, joka keskittyy kansainvälisten osaajien työllistämiseen. Hanke helpottaa Suomessa jo olevien asiantuntijoiden sopeutumista sekä avaa tutkinto-opiskelijoille työllistymisväyliä.

– Voimme yhdessä elinkeinoelämän kanssa keskustellen saada esimerkiksi kielitaitovaatimuksiin joustavuutta, Viljamaa sanoo. 

KANSAINVÄLISYYS ON jo nyt elävä osa vantaalaista, moninaista identiteettiä.

lmailualan osaamiskeskus

Maailmalla lentokenttien ympärille syntyneet elinkeinoelämän ja asutuksen keskittymät eivät ole harvinaisia. Vantaa haluaa kehittää Aviapoliksesta kansainvälisestikin merkittävän lentokenttäkaupungin. Jo nyt Aviapolis on Suomen toiseksi suurin työpaikkakeskittymä yli
40 000 työpaikallaan.

– Finavian kanssa me uskomme lentoliikenteen uuteen nousukiitoon. Koronan jälkeisessä maail-
massa työperäinen matkustus voi vähentyä, mutta varsinkin lentorahtiliikenne tulee kasvamaan. Helsinki-Vantaan merkitys porttina Aasiaan on edelleen tärkeä, koska pystymme tarjoamaan suorimmat ja vähäpäästöisimmät lentoreitit. Lähitulevaisuudessa laskemme työpaikkojen määrän nousevan 60 000:en. Suurin osa yrityksistä ei liity suoraan lentokenttätoimintaan, mutta hyötyy maan parhaista liikenneyhteyksistä, Viljamaa kertoo.

Liikenneyhteyksien kannalta ratkaisevia ovatkin lentoliikenteen lisäksi raideyhteydet, junarata ja Vantaalle rakentuva pikaraitiotie. 

– Asemat keräävät ympärilleen elämää. Syntyy tiiviitä kaupunkimaisia ympäristöjä, joissa työssäkäynti, asuminen ja palvelut lomittuvat. Kehitämme näitä keskustojamme monipuolisesti. Myös koulutus- ja tutkimustoiminta sekä startup-yritykset hakeutuvat hyvien yhteyksien äärelle, Viljamaa summaa.