Lisää käytännönläheisyyttä kiertotalouden kehittämiseen

Lisää käytännönläheisyyttä kiertotalouden kehittämiseen

Mustasaaren Stormossenilla tuotetaan jätteistä biokaasua, kaukolämpöä ja sähköä. Vuosi sitten Vaasaan valmistui Suomen ensimmäinen ja maailman toinen yritysvetoinen kierrätyskauppakeskus Minimossen. Projektipäälliköt Göran Östberg, Tomas Knuts ja Rasmus Hautala ovat etunenässä tiekartan edistämisessä. 

Lisää käytännönläheisyyttä kiertotalouden kehittämiseen

Pohjanmaa kuuluu Suomen kiertotalouden pioneereihin. Nyt maakunnassa laaditaan käytännönläheistä tiekarttaa kiertotalouden kehittämiseksi.

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Sami Pulkkinen

Projektipäälliköt Göran Östberg Vaasanseudun Kehitys VASEK:ista, Tomas Knuts Pietarsaaren Seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta ja Rasmus Hautala Närpiön Seudun Kehittämisyhtiö Dynamosta ja Kristiinankaupungin Elinkeinokeskuksesta ovat tottuneet työskentelemään yhteisen hyvän eteen kuin Alexander Dumasin muskettisoturit. Tänä vuonna kolmikko on työstänyt kiertotalouden tiekarttaa Pohjanmaan elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Hautalan, Knutsin ja Östbergin mukaan kiertotalouden tiekartat ovat yleistyneet Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Ne keskittyvät lähinnä visioiden hahmottelemiseen. Pohjanmaalla tiekartasta halutaan kuitenkin tehdä konkreettinen toimenpidesuunnitelma, joka huomioi alueen erityispiirteet. Tiekartta antaa toimenpide-ehdotuksia ja työkaluja, jotka auttavat yrityksiä liiketoiminnan ja resurssitehokkuuden parantamisessa sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

– Haluamme esittää asiat helppotajuisesti ja osoittaa, että ekologisuuden, vastuullisuuden ja uuden liiketoiminnan kehittämisessä voi edetä pienin askelin. Olemme tunnistaneet toimialat, joissa kiertotaloudella on suurin potentiaali ja osallistuneet kehittämistyöhön useita alueen edelläkävijäyrityksiä, Östberg kertoo

Lisää osaamista tarvitaan 

Pohjanmaalle on syntynyt jo monialaisia yritysryhmiä, jotka kehittävät tehokkaita yhteistyöprosesseja jäte- ja sivutuotevirtojen hyödyntämiseksi. Yritysyhteistyötä tehdään esimerkiksi muovin kierrätyksessä. 

– Yksi hyvä esimerkki on muovin kierrätys. Käytetty muovi kerätään, puhdistetaan ja muokataan uuden muovikalvon raaka-aineeksi. Tässä 6–7 yrityksen ekosysteemissä yhteistyö toimii koko maakunnassa, Hautala kertoo.

Yritysten kiertotaloustoiminnan edistämiseksi Pohjanmaalle on suunniteltu virtuaalista kiertotalouden osaamiskeskusta. Sen kautta yritykset voisivat hankkia avukseen oppilaitosten, korkeakoulujen, kehittämisyhtiöiden ja alan asiantuntijayritysten palveluita. Keskuksen toteuttamiseen hankitaan parhaillaan rahoitusta.

– Kiertotalouden ja kestävän kehityksen näkökulmasta erityisesti tuotesuunnittelun osaamista pitäisi kehittää. Tuotteiden ympäristövaikutuksista jopa 80 prosenttia ratkaistaan suunnittelupöydällä, Knuts kertoo.

Jo 80-luvulta lähtien

Pohjanmaan kiertotalous alkoi kehittyä 80-luvun puolivälissä. Mustasaareen perustettiin tuolloin Suomen ensimmäinen kunnallinen jätehuoltoyhtiö Ab Stormossen Oy, joka otti vastuulleen useiden Pohjanmaan kuntien jätteenkäsittelyn. Jätteitä alettiin lajitella ja vuonna 1990 Stormosseniin valmistui Suomen ensimmäinen biokaasulaitos. 

Sittemmin Pohjanmaan biokaasuliiketoiminta on kasvanut. Toinen biokaasulaitos rakennettiin Jepualle Uudessakaarlepyyssä, ja nyt maakuntaan suunnitellaan biokaasulaitosta sekä Pedersöreen että Närpiö-Kristiinankaupungin seudulle. Biokaasua hyödynnetään muun muassa Vaasan kaupungin linja-autojen polttoaineena sekä Pietarsaaren seudulla hiomatuotteisiin erikoistuneen Mirkan ja lihatuotteita valmistavan Snellmanin teollisuuslaitosten lämmityksessä sekä valmistusprosessissa.

Uusiutuvia energiamuotoja

Pohjanmaan energiantuotanto-osaaminen ei rajoitu biokaasuun. Maakunta on jo nyt Suomen suurin tuulivoiman tuottaja ja meneillään on kymmeniä uusia tuulipuistoprojekteja. Westenergy Oy:n Stormossenilla sijaitsevassa sekajätteen polttolaitoksessa taas tuotetaan yli puolet Vaasan kaukolämmöstä ja sähköä noin 7000 kotitalouden tarpeisiin. Pohjanmaalla on tehty kehitystyötä myös uusiutuvan energian varastoinnissa.

– Vaasan Sähkö otti ensimmäisenä Suomessa käyttöön kaksi kalliolämpövarastoa. Varastot rakennettiin Vaskiluodon vanhoihin öljyluoliin, jotka on pumpattu täyteen merivettä. Varastoitua lämpöä voidaan jakaa kaukolämpöverkkoon, Östberg kertoo.

Östberg, Hautala ja Knuts uskovat, että maakuntarajat ylittävällä yhteistyöllä Suomesta voi kasvaa kiertotalouden mallimaa. Heidän mielestään Pohjanmaa voisi toimia kotimaisten yritysten porttina Pohjoismaiden markkinoille.

– Hallitsemme ruotsin kielen ja ruotsalaisen yrityskulttuurin erityspiirteet. Lisäksi meillä on vahvaa osaamista teollisuustuotteiden viennistä. Osaamme siis auttaa yrityksiä vientitoiminnan käynnistämisessä ja pohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa, Knuts toteaa.