Biohiiltä rakennusjätteestä
Biohiiltä valmistetaan pyrolyysissä.
– Yksinkertaisimmillaan raaka-ainetta lähdetään kuumentamaan korkeaan lämpötilaan ilman happea niin, että se lähtee hajoamaan, ja kaasuuntuvat aineet vapautuvat. Tämän seurauksena jäljelle jää hiiltynyt aines.
Pyrolyysissä vapautuvista kaasuista ja palavista aineista muodostuvaa energiaa voisi hyödyntää lämmöntuotannossa, jos eri prosessit saisi yhdistettyä.
HAMKin Hämeenlinnan korkeakoulukampuksen laboratoriossa on valmiudet biohiilen tutkimiseen ja kokeelliseen valmistamiseen. Soveltavaa tutkimusta ja testausta tehdään myös tilauksesta.
– Olemme kehittäneet analyysivalmiuksia biohiilen laadun tutkimiseen. Eri raaka-aineista saadaan laadultaan hyvin erilaista biohiiltä, Kymäläinen selittää.
Biohiilelle on maailmassa keksitty 55 käyttökohdetta, joiden soveltamisessa piilee arvokkaita tulevaisuuden ratkaisuja. Suomessa sitä on kokeiltu myös hule- ja valumavesien puhdistuksessa sekä viherrakentamisessa. Pienpihoilla biohiili voi parantaa vedenpidätyskykyä ja edistää kasvua.
Ajantasaista dataa pellosta
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Carbon 4.0-projektissa HAMK keskittyi digitalisaation hyödyntämiseen hiilen sidonnan tutkimuksessa maa-, metsä- ja puutarhataloudessa.
– Mustialan koetilallamme biohiiltä on lisätty peltoon. Siellä tutkitaan hiilen vaikutusta viljelykokonaisuuteen. Hiilipellosta kerätään dataa kehittyneen anturoinnin ja kaukokartoitusmenetelmien, erityisesti drooni-kuvaamisen avulla, tutkijayliopettaja Iivari Kunttu kertoo.
Evon yksikössä taas tutkitaan metsämaan hiilensidonnan mahdollisuuksia. Dataa saadaan paikasta, jossa kulotusta on käytetty pitkään metsän uudistamisen keinona.
Yhteistyössä laajan Carbon Action eli CA-verkoston kanssa HAMK on mukana merkittävissä hiiliviljelykokeiluissa. CA-verkostoon kuuluvat muun muassa Ilmatieteen laitos, Baltic Sea Action Group ja noin 100 suomalaista viljelijää.
– Näiden viljelytilojen tapauksissa peltoihin ei viedä hiiltä, vaan viljelijät tekevät erilaisia hiilensidonnan toimenpiteitä omassa viljelyssään. Avustamme datan tutkimista ja soveltamista näissä menetelmissä, Kunttu avaa.
HAMK toteuttaa osana hankettaan yhteistyökumppaniensa kanssa konkreettisen työkalun: pelto-observatoriosovelluksen. Sen avulla viljelijät pystyvät seuraamaan reaaliaikaisesti esimerkiksi peltonsa kosteutta, lämpötilaa ja hiilidioksidin määrää ja saamaan näin tietoa peltoviljelyn hiilensidontaan liittyvistä tekijöistä. Pelto-observatorioportaali avautuu syksyn kuluessa.
Hiilensidontaa tullaan käsittelemään HAMKin 29.09. – 30.09.2020 virtuaalisessa Open bioeconomy week -tapahtumassa.