Yksi vuosi voi muuttaa elämän ja uran suunnan

Turun yliopistossa sosiaalitieteitä opiskelevan Amanda Kohmon opintopolulla on ollut yksi erityisen tärkeä välietappi: Kauniaisissa sijaitseva Työväen Akatemia. Siellä vietetty lukuvuosi 2019–2020 oli monipuolinen ja antoisa, ja se mahdollisti myös pääsyn korkeakouluun. Niin kutsutun avoimen väylän kautta tietotaitojaan kasvattanut Kohmo pääsi yliopistossa suoraan kakkosvuoden opintoihin ilman pääsykokeita. 

– Työväen Akatemia oli ikään kuin siirtymä lukiosta yliopistoon, sellainen välimuoto, mitä olin kaivannut. En päässyt lukion jälkeen korkeakouluun ja opiskelu avoimessa yliopistossa tuntui liian itsenäiseltä pelkällä lukiotaustalla, Kohmo perustelee.

Kohmon opintosuunnitelmaan kuului muun muassa kolmen eri avoimen yliopiston opintoja sisältäen niin sosiaali- ja kasvatustieteen opintoja kuin kieliopintojakin. Kohmon mukaan opetus oli toki perinteisen koulumaista, mutta armollisempaa. Virheillekin oli sijaa. 

– Yhdestäkin kurssista sain hylätyn, mutta se ei haitannut, koska uusimismahdollisuus oli olemassa. Jos yliopiston pääsykokeista saa hylätyn, täytyy odottaa vuosi, että voi hakea uudestaan. Nyt sain rauhassa edistää opintojani, eikä tarvinnut pelätä virheitä tai pärjätä yksin.

Motivaatio korkealla

Työväen Akatemian eri tieteenaloilla opiskelee paitsi yliopisto-opinnoista unelmoivia ja välivuotta viettäviä nuoria aikuisia, myös alanvaihtajia. Yksi heistä oli Helsingin yliopistossa valtiotieteitä nykyisin opiskeleva Olli Rahijärvi. Kansanopistovuosi tarjosi juuri niitä tietoja ja taitoja, joita yliopiston ovien avautuminen vaati.

– Olin tehnyt töitä sosiaalialalla kymmenisen vuotta, kunnes päätin, että nyt pitäisi vaihtaa alaa. Oma juttu löytyi valtiotieteistä. Kävin pääsykokeissakin, mutten päässyt sisään. Sitten löysin Työväen Akatemian. Siellä sain ohjausta akateemiseen opiskeluun, mikä oli jo päässyt unohtumaan, Rahijärvi kertoo. 

Poliittista historiaa, valtio-oppia, viestintää, kieliä ja niin edelleen. Kaikkea tätä Rahijärvi opiskeli Työväen Akatemiassa lukuvuonna 2018–2019 kerryttäen samalla myös opintopisteitä horisontissa häämöttäviä yliopisto-opintoja varten. Vähitellen myös luottamus omiin opiskelutaitoihin kasvoi ja alavalintakin vahvistui. 

– Itse en ole ollut koulussa mikään suorittaja, päinvastoin. Kansanopistossa löysin oikean, minulle sopivan vaihteen ja pystyin pitämään sekä motivaation että arvosanat korkealla. Matkan varrella sain ohjausta myös alavalinnan suhteen, mikä oli positiivista. Tiesin kyllä, mitä tavoittelen, mutten tiennyt alasta paljoakaan.

SAIN opiskella rauhassa, eikä minun tarvinnut pärjätä yksin tai pelätä virheitä.

Opiskelijalla on vapaus valita

Työväen Akatemian apulaisrehtori Ari Niemi mainitsee, että kansanopistovuosi voi olla hyvä vaihtoehto myös silloin, jos ei vielä tiedä, mitä haluaa opiskella. Ei haittaa ollenkaan, vaikka unelmat ja urasuunnitelmat olisivat auki.

– Tärkeintä on oman suunnan ja motivaation löytäminen sekä opiskelutaitojen kehittäminen.

Vaikka Työväen Akatemian pääpaino on yhteiskunta- ja käyttäytymistieteissä sekä humanistisissa aineissa, oma suunta voi löytyä myös niiden ulkopuolelta. Tieteenalaa voi vaihtaa jopa kesken opintojen.

– Minun ryhmässäni moni hyppäsi esimerkiksi yhteiskuntatieteiden puolelle. Vuosi on hyvä aika testata, mitä oikeasti haluaa. Minun kohdallani kiinnostus valitsemaani alaa kohtaan vain vahvistui, Kohmo kertoo.

Moni nuori myös empii hakemista korkeakoulujen ensikertalaiskiintiön tähden. Pelko on kuitenkin turha: Työväen Akatemiassa tai missään muussakaan kansanopistossa opiskelu ei vie kyseistä oikeutta. Kansanopiston opiskelija saa myös täyden toisen asteen opintotuen. 

– Tutkimustemme mukaan valtaosa opiskelijoistamme on päätynyt yliopistoon. Työväen Akatemia on hyvä paikka kokeilla eri aloja ja etsiä omaa juttua, Niemi linjaa.