Teleoperaattori toimii ilmastotyön etujoukoissa

Mitä tapahtuisi, jos tuloillaan oleva energiasiirtymä fossiilisista polttoaineista tuuli- ja aurinkovoimaan alkaisi tuottaa toistuvia sähkökatkoja ja jokapäiväinen elämä häiriintyisi huomattavasti? Tuulettomina ja auringottomina päivinä jääkaappi sulaisi ja kännykkä pimenisi, koska mobiiliverkot sakkaisivat. Mistä yhteiskunta hankkisi silloin varmuutta energiantuotantoon? 

Elisa löysi vastauksen tieteestä.

– Monet tutkijaryhmät eri puolilta Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Kiinaa ovat päätyneet aika lailla samanlaiseen mallinnukseen, jonka mukaan kustannustehokkain keino nollahiilisen energiajärjestelmän saamiseksi löytyy aurinko- ja tuulivoimasta ja siihen liitetyistä huomattavista akkujärjestelmistä, jotka tasapainottavat sähköverkon toimintaa, kertoo Elisan erikoisprojektien ja tekoälyn johtaja Jukka-Pekka Salmenkaita. 

Vakaa energiansaatavuus kiinnostaa Suomen suurinta teleoperaattoria, joka on itse suuri sähkönkäyttäjä. Elisalla on kaiken lisäksi iso määrä akkuja, joita se käyttää mobiiliverkkoja ylläpitävillä tukiasemillaan. Yhtiön tuore ilmastoteko liittyy, tavalliselle kuluttajalle kenties yllättäen, juuri akkuihin. 

Elisa on kehittänyt akkujen käyttöön perustuvan tasapainotuspalvelun, niin sanotun DES-ratkaisun. Lyhykäisyydessään kyse on sähkön varastoinnista akkuihin. Akut varastoivat sähköä Elisan tukiasemien tarpeisiin, ja niistä liikenee virtaa myös kantaverkkoon, kun varasähköä tarvitaan sähkön saatavuuden vaihtelua tasaamaan. Kokonaisuutta ohjaa tekoäly. Fossiilisten polttoaineiden aikakaudella säätövoimaa saatiin vesivoimasta, jota Pohjolassa on tuotettu vesivoimalaitoksissa. Kun energiaa tuotetaan tuulen ja auringon voimalla, tilanne on toinen. 

– Sähkökatkon varalta on oltava nopeasti reagoivaa varavoimaa, Salmenkaita selventää.  

Distributed Energy Storage on herättänyt suurta kiinnostusta Suomessa ja ulkomailla. Elisa sai innovaationsa kehitystyöhön 3,9 miljoonan euron valtionavustuksen, joka nopeuttaa palvelun käyttöönottoa.

Akuista liikenee virtaa myös kantaverkkoon, kun varasähköä tarvitaan.

Hiilijalanjälki pienenee, hiilikädenjälki suurenee

Ennen kuin paneudutaan sähkönvarastointi-innovaation hyötyihin, poimitaan lisää esimerkkejä Elisan pitkäjänteisestä ilmastotyöstä. Se perustuu ilmastosiirtymäsuunnitelmaan ja viiden vuoden välein päivitettäviin ilmastotavoitteisiin. Vuonna 2020 oli juhlakahvien aika yhtiön saavutettua hiilineutraaliuden omassa toiminnassaan.

Elisan ilmastotyö onkin noteerattu maailmalla. Vuonna 2022 kansainvälinen talousmedia Financial Times nosti Elisan toistamiseen eurooppalaisten johtavien ilmastotoimijoiden Climate Leaders -listalle. Tunnustus edellyttää tieteeseen perustuvien tavoitteiden (Science Based Targets, SBT) saavuttamista. 

– Olimme toimialallamme ensimmäisten joukossa asettamassa liiketoiminnallemme tieteeseen perustuvat tavoitteet ja nettohiilitavoitteeksi nollan vuoteen 2040 mennessä. Meillä on pitkä historia, miten toimintaympäristöjä ja teknologiota optimoidaan entistä energiatehokkaammiksi, yritysvastuujohtaja Minna Kröger taustoittaa.  

Elisa on täyttänyt SBT-kriteerit etuajassa. Yhtiö on pienentänyt hiilijalanjälkeään eli kasvihuonekaasupäästöjään 77 prosenttia vuodesta 2016, jota yhtiö käyttää laskelmissaan vertailuvuonna. Huimaan lukuun on päästy siirtymällä vähempipäästöiseen energiaan ja parantamalla oman toiminnan energiatehokkuutta. Vuoteen 2024 mennessä tavoitteena on kasvattaa hiilikädenjälkeä 50 prosenttia vuoteen 2016 nähden. 

Ilmastotyö viehättää niin työntekijöitä kuin -hakijoita

Elisalaiset ovat ottaneet ylpeinä vastaan ilmastotyöstä kummunneen kiitoksen. Positiivinen palaute innostaa keksimään uutta; omilla teoilla on oikeasti merkitystä.  

– Henkilöstöltä tulee uusia ideoita ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi, ja he jakavat niitä somessa. Koodarit miettivät, miten he voisivat lisätä koodaukseen kestävän kehityksen ajattelua ja tehdä vihreämpää koodia, Kröger havainnollistaa.

Elisan edelläkävijyys on saanut tunnustusta myös kotimaassa. Viime vuonna Elisan yritysvastuuraportille tuli kansallinen voitto kestävyysraportointikilpailun ilmastonmuutossarjassa. Rekrytoidessa käy usein ilmi, että työnhakijat ovat panneet Elisan vastuullisuustyön merkille. Monille on tärkeää työskennellä alalla, joka miettii toimintatapoja päästöjen vähentämiseksi.

– Tietoliikennesektori on eräänlainen mahdollistaja ja meillä on rohkeutta tarttua asioihin. Nyt on kaikkien aikojen paikka tehdä asioita uudella tavalla, Salmenkaita korostaa.

Toimitusketjut talkoisiin

Ilmastotyö on Elisalla strategista toimintaa. Sille on asetettu selkeät tavoitteet, joita seurataan ja johdetaan erilaisin mittarein. Työ ulottuu koko arvoketjuun, eli oman toiminnan ohella myös asiakkaisiin ja toimittajiin. Suurimmat päästöt syntyvät toimitusketjusta. Siksi Elisa tekee tiivistä yhteistyötä keskeisten toimittajiensa kanssa ilmastoystävällisen toiminnan edistämiseksi: esimerkiksi laitetoimittajat toimittavat entistä vähäpäästöisempiä laitteita ja logistiikkayhtiöt päästöttömiä kuljetuspalveluja.

Ilmastotietoisuus vaihtelee yrityksestä toiseen. Jotkut ovat pitkällä vastuullisuustoimissaan, toiset alkutaipaleella.

– Olemme havainneet, että hankintaketjussamme on toimittajia, jotka eivät välttämättä tunnista omia päästöjään. He eivät tiedä esimerkiksi päästömääriään käytetyn energian tai materiaalien suhteen. Olemme kutsuneet toimittajiamme raportoimaan meille päästöistä, jotka liittyvät meidän tuotteisiimme ja palveluihimme. Käymme raportoidut luvut yhdessä läpi nähdäksemme, miten pitkällä he ovat ilmastotoimissaan. Sitten keskustelemme konkreettisista toimenpiteistä, mitä he tai mitä me voimme yhdessä tehdä vauhdittaaksemme ilmastotyötä liikesuhteessamme, Kröger kertoo.

Eikö tällainen toiminta sido huomattavasti Elisan resursseja?

– Kyllä, mutta hankintatiimimme haluaa edistää ilmastoasioita. Se on tärkeää työntekijöillemme. Rakennamme toimenpideohjelmaa toimittajakohtaisesti. Se on myös toimittajan toiminnan kehittämistä, Kröger perustelee. 

Valaiseva esimerkki yhteisiin tavoitteisiin tähtäävästä ilmastotyöstä löytyy antenneista. Langattomien radiotaajuudella toimivien järjestelmien testauspalveluyritys Verkotan Oy on tehnyt Elisalle tukiasema-antennien suorituskyky- ja laatumittauksia, joita Elisa hyödyntää laitetoimittajia ja antenneja valitessaan. Kun antennit ovat laadukkaita, energiaa säästyy, eikä tukiasemille tarvitse tehdä tarpeettomia huoltokäyntejä, mikä vähentää huolloista koituvia ympäristövaikutuksia. 

Tukiasemat liittyvät alussa mainittuun DES-ratkaisuun. Mikä Elisan kehittämästä sähkönvarastointijärjestelmästä tekee niin edistyksellisen, että Jukka-Pekka Salmenkaita käy kertomassa siitä kansainvälisillä foorumeilla?

Virtuaalivoimalaitos tuo joustoa sähköntuotantoon

Fossiilisten polttoaineiden aikana sähköntuotanto on keskittynyt muutamalle isolle tuottajalle. Uusien energialähteiden aikana sähköä aletaan tuottaa hajautetusti aurinkopaneelein ja tuulivoimaloin lukemattomissa paikoissa, myös tukiasemilla ja kotitalouksissa. 

Elisalla on tuhansia mobiiliverkon tukiasemia ja akustoja eri puolilla Suomea. Elisa yhdistää akustot DES-ratkaisunsa avulla eräänlaiseksi virtuaaliseksi voimalaitokseksi, joka tekoälyn ohjaamana lataa ja purkaa akkuja voimassa olevan sähkönhinnan perusteella. 

Akkujen yhteenlaskettu kapasiteetti on niin iso, että Elisa voi tarjota sähköntuotannon joustoa kantaverkkoyhtiö Fingridille sähköverkon tasapainottamiseksi. 

Jouston avulla sähköverkko toimii tasaisesti myös uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvaessa. Eli silloinkin, kun tuulet ovat heikot ja aurinko ei suostu paistamaan.