Resurssiviisaus synnyttää uutta liiketoimintaa

Ilmastonmuutos, hupenevat luonnonvarat, epävakaa maailmanpoliittinen tilanne sekä kasvavat raaka-ainekustannukset lisäävät painetta olemassa olevien resurssien tehokkaampaan jalostamiseen ja kiertotalouden liiketoimintapotentiaalin parempaan hyödyntämiseen. Yhden jäte voi olla toisen raaka-aine, jonka vuoksi teollisen tuotannon sivuvirrat on tärkeä tehdä näkyväksi ja kysyntä ja tarjonta yhdistetyksi. 

Tampereen ammattikorkeakoulun koordinoima Pirkanmaan teolliset symbioosit eli PITS-hanke yhdistää materiaalien tarjoajat niitä tarvitseviin ja madaltaa pirkanmaalaisten pk-yritysten kynnystä kiertotalouden edistämiseen.

– Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei ole riittävästi resursseja lähteä kehittämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotaloudesta, vaikka tahtotaso materiaalivirtojen korkeampaan jalostusarvoon tai uusiomateriaalien testaamiseen olisi olemassa, projektipäällikkö Noora Markkanen Tampereen ammattikorkeakoulusta kertoo hankkeen taustoista. 

Markkasen mukaan vaakakupissa painaa yritysten panostus suhteessa liiketoiminnalliseen hyötyyn, jonka saavuttaminen voi tuntua kaukaiselta. 

– Tilanteen korjaamiseksi vähennämme yrittäjiltä vaaditun panostuksen määrää ja edistämme liiketoimintamahdollisuuksien toteutumista, jotta kestävä kehitys olisi kestävää myös liiketoiminnalle.

Yhteistyö antaa enemmän

PITS edistää teollisten symbioosien muodostumista kartoittamalla Pirkanmaan yritysten materiaalivirtoja ja potentiaalisia yhteistyömahdollisuuksia. Tähän mennessä keskusteluja on käyty yli 100 yrityksen kanssa. Osa keskustelunavauksista on jo edennyt yritysten väliseen yhteiskehittämiseen, mutta käyttämätöntä potentiaalia on vielä valtavasti.

– Pieneltäkin tuntuvat sivuvirrat on tärkeää tehdä näkyväksi, sillä yhdistettynä toisen kanssa niistä voikin tulla suuria. Yhteistyö yritysten välillä myös kilpailijoiden kesken onkin keskeisessä roolissa uusien kestävien ratkaisujen kehittämisessä. Kun tarjonta ja kysyntä ovat läpinäkyvästi esillä, yhteiskehittämisellä ja vertaisoppimisella on mahdollista syntyä täysin uusia luovia ratkaisuja, Markkanen rohkaisee.

Yrittäjät voivat edistää omien tuotteidensa jatkojalostusmahdollisuuksia helposti esimerkiksi tuomalla omat sivuvirtansa näkyväksi digitaaliselle alustalle, materiaalitori.fi -sivustolle.

Kohti korkeaa jalostusarvoa

Tällä hetkellä PITS-hankkeen avulla on löydetty noin 60 eri materiaalilajiketta rakennetun ympäristön, paperi- ja pakkausteollisuuden sekä elintarviketeollisuuden painopistealueilta jatkojalostusratkaisua odottamaan.

– Kirjo on todella laaja, materiaalijakeet eroavat teollisuuden alojen sisälläkin valtavasti. Osa kelpaa käytettäväksi sellaisenaan, toiset taas kaipaavat enemmän innovointia ja oikeiden yritysten kohtaamista.

Myös jatkojalostusvaiheeseen edenneitä yhteistyömuotoja on jo löydetty. Materiaalivirtojen kartoituksessa havaittiin, että pienpanimoiden rikastuttamalla Pirkanmaalla syntyy merkittävä määrä pääsääntöisesti rehuksi ja biojätteeksi päätyvää mäskiä, jolla kuitenkin olisi muutakin käyttöpotentiaalia. Nyt Koskipanimo Oy:n mäskiä testataan uusiotuotteena sämpylöiden leivonnassa Campusravitalla. Lisäksi mäskistä on kehitelty paperia ja kartonkia. Koskipanimon toimitusjohtaja Sam Viitaniemi on kiertotaloushankkeesta innoissaan.

– Projekti on ollut meidän kannaltamme todella helppo, olemme vain toimittaneet mäskiä eteenpäin iloisina siitä, että saamme olla osana uutta kestävää tuotekehitystä. Mäskistä tehdystä kartongista on suunnitteilla jo tuopinalusiakin, mikä on toteutuessaan todella hieno tarina, Viitaniemi hehkuttaa.

Campusravitalla on päästy maistelemaan uusiokäytetyn mäskin ensimmäisiä hedelmiä.

– Palaute testisämpylöiden maistatuksesta on ollut oikein positiivista. Tämä on ideana vallan loistava, Pirkanmaan uusiomateriaaleja etujoukoissa testaava Campusravitan ravintolapäällikkö Jaana Ahonen kommentoi tyytyväisenä.