Rata, jonka kunnostus on elinvoimakysymys
Suupohjan rata vaatisi mittavan peruskorjauksen, jotta se tarjoaisi kilpailukykyisen kuljetusväylän alueen toimijoille. Isot teollisuushankkeet luovat kasvavaa kysyntää toimintavarmalle radalle.
TEKSTI helen partti | kuva juha harju
Suupohjan radan tulevaisuus on ollut pitkään vaakalaudalla. Seinäjoelta Kaskisten satamaan ulottuva 113 kilometrin mittainen rata on saanut lisää elinaikaa aina vuoden kerrallaan. Sille on myönnetty avustusta kunnossapitoon juuri sen verran, että rata on voitu pitää käyttökunnossa.
Alkukesällä Väylävirasto ilmoitti tehneensä kuntokartoituksen, jonka perusteella rata vaatisi 240 miljoonan euron peruskorjauksen. Summa sisältää radan sähköistyksen. Jos rataa ei korjata, viranomainen harkitsee sen sulkemista vuoden 2024 aikana. Pitkään laiminlyötyjen korjausinvestointien vuoksi korjausvelan tiedettiin kasvaneen, mutta aiempiin selvityksiin verrattuna kustannusarvio oli yllättävän suuri.
Länsirannikon kuljetuskapasiteetille Suupohjan radan sulkeminen olisi ankara takaisku.
– Alueella on paljon potentiaalista kysyntää rautatiekuljetuksille. Rataa ei ole voitu kehittää, ja siksi se on ollut vajaakäytöllä. Mahdollisuuksia tavaramäärien lisäämiseksi on paljon, mutta kasvu edellyttää radan kunnostamista, toteaa tutkijatohtori Timo Poutiainen.
Poutiainen toimii tutkijana Vaasan yliopiston Materiaalivirtamurroksen ja Suupohjan kuljetuskäytävän potentiaali -hankkeessa.
Sekä globaaleissa että Suomen sisäisissä materiaalivirroissa on tapahtunut huomattavia muutoksia energiamurroksen ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Muutokset heijastuvat monin tavoin Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Suupohjan radan tulevaisuus on elinvoimakysymys koko alueelle.
– Ruralia-instituutti laski, että kun radalla kuljetetaan vuodessa 300 000 tonnia, se tuo aluetalouteen 12 miljoonaa euroa. Kun määrät nousevat 800 000 tonniin, kasvua tulee 24 miljoonaa euroa. Väyläviraston laskelmat eivät ota aluetaloutta huomioon, kertoo Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jorma Vierula.
Tällä hetkellä radalla kuljetetaan pääosin raakapuuta 300 000 tonnia vuodessa. Vierulan mukaan vuosittainen kuljetuspotentiaali voisi kasvaa jopa kahteen miljoonaan tonniin. Se edellyttää kuitenkin sitä, että rata on uusittu ja sähköistetty ja sillä on nykyistä monipuolisempia kuljetuksia.
Pullonkaulat poistettava uusien investointien tieltä
Suupohjan radan heikoin lenkki on radan alus- ja pohjarakenne, joka pitäisi vahvistaa. Ratapölkyt ja ratakiskot on uusittava. Ongelmallisia ovat myös tasoristeykset, joita löytyy 166. Suurin osa niistä on vartioimattomia. Tasoristeysten vähentäminen parantaisi turvallisuutta.
Jokien yli rakennetut rautatiesillat ovat alkuperäisiä. Ne tulisi kunnostaa ja uusia. Kunnostetulla radalla voitaisiin nostaa liikennöintinopeuksia, mikä lisäisi radan kilpailukykyä kuljetusmuotona.
Radan käyttö kiinnostaa länsirannikolla. Metsä Board suunnittelee miljardin euron taivekartonkitehdasinvestointia Kaskisiin ja arvioi kuljettavansa tavaraa Suupohjan radalla miljoona tonnia vuodessa.
– Metsä Boardin investoinnin toteutuessa kuljetusmäärä radalla nousisi nykyisestä 300 000 tonnista 1,3 miljoonaan tonniin. Jos nämä kuljetukset siirtyisivät maanteille, rekkaralli lähes kolminkertaistuisi. Ympäristöselvityksen mukaan Kaskisiin saapuu nykyään noin 59 rekkaa päivässä mutta tehdasinvestoinnin seurauksena luku nousisi 175:een, Vierula kertoo.
Rekkaliikenteen kasvaessa kantatie 67:n kunto joutuisi koetukselle. Se vaatisi mittavia kunnostuksia, sillä tie on asiantuntijoiden mukaan lähes yhtä huonossa kunnossa kuin Suupohjan rata.
Länsirannikon teollisuusinvestointien näkymät ovat poikkeuksellisen suuret. Projekteilla on suora vaikutus liikenneinfrastruktuuriin. Esimerkiksi Kristiinankaupunkiin viritellään kahta vihreän vedyn tuotantohanketta sekä yhtä vihreän teräksen tuotantolaitosta.
– Suupohjan radan kunnostus tukee vihreää siirtymää ja luo edellytyksiä ja varmuutta tuleville investoinneille. Infran on oltava kunnossa, Poutiainen korostaa.
Kunnostetulla, sähköistetyllä radalla voitaisiin kuljettaa raakapuun lisäksi monentyyppistä Kaskisten sataman kautta kulkevaa tavaraa: muun muassa rehua, lannoitteita, metallirikasteita ja rautaromua. Satama ja Suupohjan rata turvaavat osaltaan Suomen huoltovarmuutta. Niiden roolin oletetaan kasvavan Nato-kuljetusten myötä.
Lisätietoa aiheesta:
Bridging distances to create opportunities
Bisnestä ripauksella luovuutta
