Mielenkiintona aivojen hyvinvoinnin mittaaminen

Olemme tottuneet mittaamaan kehomme suoritusta eri laitteiden ja mittareiden avulla. Älykello kertoo, kuinka aktiivisia olemme ja montako askelta otamme päivässä. Toiset taas seuraavat unen laatua, stressitasoa ja yleistä kuntoa Oura-sormuksella. 

Entä jos voisimme mitata aivojemme ja mielemme hyvinvointia, keskittymiskykyä ja uppoutumista tehtävään samalla tavalla? Jos esimerkiksi työpäivän jälkeen laite kertoisikin meille, mikä oli keskittymisemme taso tai kuinka hyvin olimme läsnä tiimipalaverissa.

Aivotoiminnan mittaus onnistuu myös kuluttajalta

Mittausteknologian, langattoman tiedonsiirron ja algoritmien kehittyessä aivotoiminnan mittaus ei enää rajoitu erikoisolosuhteisiin, vaan markkinoilla on kymmeniä kuluttajille tarkoitettuja ratkaisuja. Valtaosa niistä perustuu aivosolujen sähköiseen toimintaan, jota mitataan elektrodien avulla pään ihon pinnalta. 

Mittauksesta käytetään termiä elektroenkefalografia eli EEG. Monimutkaisemmat laitteet mittaavat aivokuoren aktiivisuutta eri puolilta päätä, jolloin voidaan tarkastella aivojen vastetta esimerkiksi kuulo-, näkö-, tai tuntoärsykkeille. Sen sijaan yksinkertaisemmat ratkaisut on integroitu pääpantaan tai jopa nappikuulokkeisiin. Joissain ratkaisuissa mittauksessa käytettävän päähineen voi jopa 3D-tulostaa itse.

Yleensä kuluttajille suunnattujen EEG-laitteiden mukana tulee sovellus, jonka avulla voi esimerkiksi harjoitella ohjaamaan aivotoiminnalla tietokonepeliä tai monitoroida meditaatiosession onnistumista. Useat laitevalmistajat tarjoavat myös rajapinnan, jonka avulla kuka tahansa voi ohjelmoida oman EEG-pohjaisen sovelluksensa. Tämä vaatii kuitenkin perustietämystä sekä EEG:sta että algoritmikehityksestä. Vaikeaksi sovelluskehityksen tekee myös se, että EEG:n mittaus on hyvin häiriöherkkää ja reaaliolosuhteissa tarvitaan monipuolisia menetelmiä häiriöiden poistamiseen, ennen kuin dataa voidaan tulkita. 

Ideoita uusiin sovelluksiin

Tampereen yliopiston Porin kampuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä on testannut useita kuluttajille suunnattuja EEG-laitteita ja ideoinut niille sovelluskohteita osana EU-rahoitteista Uudet teknologiaratkaisut aivoterveyden arviointiin ja seurantaan -hanketta. 

Esimerkiksi yksinkertaisen EEG-pannan antamien tulosten perusteella pystyttiin luokittelemaan n-back-muistitehtävän kolme eri vaikeustasoa 85 prosentin tarkkuudella 30 koehenkilön otoksella. 

Opiskelijatkin ovat osallistuneet ideoimaan aivotoiminnan seurannan käyttökohteita innokkaasti. Villeimpiin ideoihin lukeutuu esimerkiksi EEG:n käyttö deittisovelluksessa matchmaking-tarkoituksessa.

On selvää, että EEG-perusteinen aivotoiminnan monitorointi löytää tiensä lukuisiin kuluttajasovelluksiin lähitulevaisuudessa. Hämärän peitossa on, mikä tulee olemaan aivotoiminnan monitoroinnin läpimurtosovellus ja kuka sen kehittää.

Lisätietoa aiheesta: https://ucpori.fi/fi-fi