Merkityksellistä elämää hyvinvoivassa ympäristössä

Yleishyödyllinen Yrjö ja Hanna -säätiö perustettiin neljännesvuosisata sitten kehittämään asumispalveluja ikäihmisille ja erityisryhmille. Tuossa ajassa sille on kertynyt merkittävä määrä erityistä asiantuntemusta turvallisesta ja esteettömästä rakennuttamisesta. Ikääntyneiden tarpeet huomioon ottava rakentaminen sekä toimivat tilat helpottavat kaikenikäisten elämää. Siksi suunnitteluosaamista hyödynnetään myös ylisukupolvisen kaupunkiasumisen kehittämisessä. 

Yrjö ja Hanna Kodeissa asiakaslähtöiset palvelut ovat osana asumista ja helpottamassa arkea. Palveluja kehitetään koko ajan vastaamaan asukkaiden tarpeita.

– Olemme tuottaneet asukkaillemme heidän tarvitsemiaan palveluita jo yli kaksikymmentä vuotta. Eri alojen osaavien työntekijöidemme avulla luomme asukkaillemme parempaa huomista ja hyvinvointia, 14 vuotta Yrjö ja Hanna Kodeissa työskennellyt palvelupäällikkö Teija Suojanen sanoo.

Vastuullinen säätiö

Säätiöllä on erittäin vahva vastuullisuuden arvopohja.

– Kannamme yhteiskunnallista sosiaalista vastuuta suunnittelemalla kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja asukkaidemme tarpeisiin. Ihminen voi asua kodissaan turvallisesti koko elämänsä, vaikka hänelle tulisi toimintakyvyn rajoitteita tai jopa muistisairaus, säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen kertoo.

Myös kiinteistöihin suunnitellut yhteiset tilat sisällä ja ulkona mahdollistavat asukkaiden luontevat kohtaamiset. 

– Esimerkiksi talon tai koko korttelin yhteiset tapahtumat tuovat arkeen turvallisuutta lisäävää yhteisöllisyyttä, jossa tukena toimii myös oma asukaskoordinaattorimme, Kokkonen lisää.

Tulevaisuuden näemme niin, ettei perinteisiä hoivakoteja pian enää tarvita.

Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen

Ympäristövastuu huomioidaan rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa ja asuntojen käytön aikana. Talot suunnitellaan
pitkäikäisiksi samalla kun rakentamisen ja asumisen aikainen hiilijalanjälki suunnitellaan mahdollisimman pieneksi. Tärkeää on myös energiatehokkuus sekä muuntojoustavuus eli se, että tiloja voidaan muokata tarpeiden muuttuessa.

Yrjö ja Hanna -säätiö on kehittänyt kumppaneidensa kanssa yhteisöllisen kiertotalouskorttelin, joka valmistuu Helsingin Jätkäsaareen vuoden 2024 loppupuolella. 

Kiertotalous on osa myös ylisukupolvisen korttelin asumisen arkea siten, että korttelissa ei tarvitse omistaa omaa autoa, vaan ajoneuvot ovat yhteiskäytössä. Korttelin monipuolisissa yhteistiloissa kiertävät vaatteet, huonekalut ja leikkikalut, joita voi myös tuunata korttelin verstastiloissa.

Hyvinvoivat työyhteisöt

Yrjö ja Hanna Kodeissa asukkaat saavat halutessaan tarpeidensa mukaista hoivaa ja asumista tukevia palveluja, joita tuottavat ammattitaitoiset ja motivoituneet hoiva-alan ammattilaiset sekä palvelukumppanit. 

Työntekijöiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden turvaamisella taataan se, että asukkaat saavat aina parasta mahdollista hoivaa. Hyvinvoiva työyhteisö toimii hyvin ja tuottaa hyviä tuloksia.

– Hoitajillemme on erittäin tärkeää työn merkityksellisyys. Siihen vaikuttavat muun muassa hyvä johtaminen ja työyhteisön ilmapiiri, Kokkonen avaa.

Kun työntekijät ovat tyytyväisiä, tieto hyvästä työpaikasta kulkee usein alan ammattilaisten keskuudessa.

– Kun pidämme huolta työntekijöistämme, tieto siitä leviää ja se taas helpottaa rekrytointiamme, Suojanen jatkaa. 

Yhteisöllistä asumista kaupunkimiljöössä

Jyväskylässä Yrjö ja Hanna -säätiö rakennuttaa Kuokkalan Kalon -puutalokorttelin, johon säätiölle tulee asumisoikeuskohde sekä seniorivuokra-asuntoja. Kortteliin tulee runsaat yhteistilat asukaslähtöiselle toiminnalle. Alueelle kehitetään jakamistaloutta, kuten yhteiskäyttöautoja, ja aurinkoenergian jakamiseen liittyvä innovatiivinen toimintamalli.

Toinen säätiön monista meneillään olevista hankkeista on pian valmistuva Euran Helmiina, missä hoivakodin rinnalle valmistuu yhteisöllinen senioritalo. 

Helmiinaan tulevat ruokailutilat, saunat, kuntoilutila sekä viihtyisä oleskelupiha palvelevat molempien talojen asukkaita.

– Euran kokonaisuus on suunniteltu niin, että ikäihminen voi elää siellä rauhassa elämänsä loppuun asti riippumatta siitä, missä kunnossa hän on, Kokkonen valaisee.

Katoavatko hoivakodit?

Asumisen kehittäminen muuttaa koko vanhustenhoidon.

– Näemme tulevaisuuden niin, ettei perinteisiä hoivakoteja pian enää tarvita, koska ikäihmiset saavat erityisen hyvin suunnitelluissa asuintaloissa halutessaan kaikki ne palvelut, joita he tarvitsevat, ja asunnot mahdollistavat vastuullisen asumisen yhteisöllisesti, Kokkonen sanoo.

Säätiön toimintatapa on herättänytkin runsaasti kiinnostusta.

– Saamme paljon yhteydenottoja, koska erotumme muista erityisesti siinä, miten kohtaamme asukkaat, miten heitä hoidamme ja miten huolehdimme työntekijöistä sekä ympäristöstä nyt ja tulevaisuudessa. Tällaiselle palvelulle on valtavasti kysyntää kaikkialla Suomessa. Olemme vahva yhteiskunnallisen asumisen kehittäjä, Suojanen summaa.