Kaupunkialueiden ilmastohaasteita ratkaisemassa

Oulun yliopiston toteuttamassa IPaWa-hankkeessa etsitään ratkaisuja kahteen kasvavien kaupunkialueiden haasteeseen – autopaikoitukseen ja ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien hulevesien hallintaan.

^{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | TUULI NIKKI}

Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa asukasmäärät kasvavat vauhdilla ja kaupunkirakenne tiivistyy rakentamisen myötä. Myös ajoneuvojen määrä lisääntyy, mutta ne sijoittuvat epätasaisesti kaupunkialueille. Lisäksi ajoneuvojen käytön ajallinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. Tämä aiheuttaa haasteita paikoitusjärjestelmän toimivuudelle. Rakennetun infrastruktuurin tiivistyessä hulevesien eli sade- ja sulamisvesien luonnollinen imeytyminen maaperään heikkenee.

Oulun yliopiston johtamassa monitieteellisessä IPaWa 2019 -tutkimusprojektissa selvitetään autopaikoituksen, joustavan eli resilientin kaavoituksen ja hulevesien hallinnan vuorovaikutusmekanismia. 

IPaWa-hanketta johtavan professori Tarja Outilan ja hulevesien tutkimusryhmää johtavan apulaisprofessori Pekka Rossin mukaan projektin tavoitteena on selvittää, miten kaavoituksella voitaisiin parantaa kaupunkialueiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hulevesien hallintaan ja paikoitukseen liittyvää kysymykset määritellään kaavoituksessa. Paikoitusta ja hulevesiä koskevat päätökset myös vaikuttavat toinen toisiinsa. Siksi IPaWassa pyritäänkin tarkastelemaan niiden syy-seuraussuhdetta.

– Tavoitteena on arvioida taajamatulvien, autopaikoituksen sekä kaavoituksen laadulliset ja toiminnalliset vaikutukset toisiinsa sekä kehittää paikoituksen hallinnoimiseksi joustavan kaavoituksen ja digitaalisen autopaikkarekisterin periaate. Niiden avulla kaupungit voivat hallita tätä asiakokonaisuutta kokonaisvaltaisesti, Outila tiivistää.

Tutkimuskohteina erilaiset kaupunkialueet 

Hankkeessa on määritelty resilientin kaavoituksen periaatteita kolmella Oulun kaupunkiin kuuluvalla erityyppisellä kaupunkialueella. Alueiksi on valittu vakiintunut Linnanmaa, täydennysrakennusprojekteista tunnettu Taka-Lyötty sekä bulevardiksi muutettava pientalovaltainen Alppilan alue.

IPaWan tutkijat ovat tarkastelleet näillä tutkimusalueilla kaavoituksen kehittymistä, kaavoituksen vaikutusta paikoitukseen sekä joustavan kaavoituksen ominaisuuksia. Tutkimuksessa on hyödynnetty crowdsourcing -analyysiä autoilijoiden paikoituskokemusten kartoittamiseksi sekä selvitetty autoilijoiden paikoituskäyttäytymistä avoimien data-aineistojen ja maanalaisilla sensoreilla kerättävän datan avulla. 

Rossin johtama tutkimusryhmä on mitannut huleveden kertymää Linnanmaalla ja toteuttanut mittausten perusteella hulevesikertymän tutkimukseen sopivan mallinnuksen. Mallinnuksen avulla arvioidaan hulevesikertymää myös Taka-Lyötyn kohteessa.

– Tutkimuskohteista saatujen tietojen pohjalta olemme arvioineen hulevesien aiheuttamaa alueellista kuormitusta. Tutkimusryhmän arkkitehtien kanssa olemme pohtineet kaavoituksen ohjaamiseen liittyviä keinoja, joilla tätä kuormitusta voitaisiin keventää, Rossi kertoo.

Jatkohankkeita luvassa

Outilan ja Rossin mukaan tutkimustulosten pohjalta pyritään rakentamaan malli, jossa autopaikoituskapasiteetti olisi ajallisesti ja paikallisesti joustava ja mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Tehokkaampi paikoitusalueiden hyödyntäminen toisi myös mahdollisuuksia hulevesialueiden lisäämiseen.

Suunnitteilla oleva sähköinen autopaikkarekisteri kertoisi nykyisten autopaikkojen sijainnin ja mahdollistaisi niiden käytön jakamistalouden periaatteiden mukaisesti. Kaavoittajalle rekisteri toimisi hyvänä työvälineenä, jonka avulla autopaikkojen ja hulevesialueiden määrää voitaisiin aluekohtaisesti optimoida.

– Perinteinen kaavoitusprosessi on kankea ja kaavoituksessa katsotaan vain pientä aluetta kerrallaan. Paikoitukseen ja hulevesialueisiin liittyvien haasteiden ratkaiseminen edellyttää joustavuutta ja alueiden kaavoituksen tarkastelua kokonaisvaltaisemmin. Vain näin kaupunkirakenne saadaan toimimaan älykkäästi, Outila sanoo.