Hyppää sisältöön

Hiljaisten kylien rakennukset muuttuvat sähköntuottajiksi

Hiljaisten kylien rakennukset muuttuvat sähköntuottajiksi

11.10.2022

Raimo Jääskö esittelee paneeleita Rovaniemellä sijaitsevassa Sinetän kylässä, joka on ollut edelläkävijä aurinkoenergian hyödyntämisessä. 

SINNI-hankkeessa on kehitetty energiaratkaisua, jolla parannetaan haja-asutusalueiden elinvoimaa ja lisätään uusiutuvan energian hajautettua tuotantoa

TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | MARKUS TORVINEN

Viime kuussa päättynyt Oulun yliopiston koordinoima Modern villages Sinnit kylät -hanke eli SINNI selvitti mahdollisuuksia hyödyntää haja-asutusalueiden rakennuskantaa aurinkoenergian tuotannossa. Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Tarja Outilan ja energiajärjestelmien ja ympäristötekniikan professori Eva Pongraczin mukaan hankkeen taustalla on konkreettinen tarve tehostaa erityisesti Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla sijaitsevien rakennusten käyttöä. 

Hiljentyneitä kyliä on erityisen runsaasti Rovaniemen seudulla, joten hankkeen selvitystyö päätettiin kohdistaa tälle alueelle. Kaksivuotisessa EAKR-rahoitteisessa hankkeessa selvitettiin, millainen sähköntuotantopotentiaali saavutetaan, kun kylien olemassa oleva rakennuskanta, tulevaisuudessa rakennettavat uudisrakennukset sekä kiinteistöjen pihapiirit hyödynnetään aurinkoenergian tuotannossa. 

– Alueella on paljon kyliä, joiden rakennuskanta koostuu vähällä käytöllä olevista jälleenrakennuskauden taloista. Aloimme pohtia voisiko rakennusten katto- ja seinäpintoja sekä kiinteistöjen maa-alueita hyödyntää aurinkoenergian tuottamiseksi lähialueen kiinteistöille ja verkkoon jaettavaksi, Outila kertoo.

Testausta virtuaalisesti

SINNI-hanketta lähdettiin edistämään arkkitehtuurin, vesi-, energia- ja ympäristötekniikan sekä maantieteen tutkimusyksikköjen yhteishankkeena. Näin hankkeessa pystyttiin yhdistämään kestävään energiantuotantoon, maankäytön ja rakennusten suunnitteluun sekä geoinformatiikkaan ja maantieteeseen liittyvä osaaminen.

– Aurinkoenergian laajempaa hyödyntämistä on tarkasteltu huomioiden sekä olemassa olevat talot että uudiskohteet. Halusimme selvittää, miten aurinkoenergiaa voitaisiin tuottaa taloudellisesti, kestävästi ja lainsäädännön mahdollistamien kansalaisten energiayhteisöjen puitteissa, Pongracz sanoo.

Hankkeen tutkimusalueiksi valittiin Rovaniemellä sijaitsevat Sinetän, Vanttauskosken ja Vikajärven kylät, jotka sijaitsevat kantateiden ja voimalinjojen läheisyydessä ja joiden rakennukset muodostavat energiantuotannon näkökulmasta riittävän yhtenäisiä ryhmiä. Tarkastelussa huomioitiin energiantuotannon potentiaalin ja taloudellisen kannattavuuden ohella, maankäytön rajoitteet, alueellinen energiankulutus ja energiajärjestelmän rakenne sekä energiantuotantoon vaikuttavat tekijät.

Optimaalista aurinkovoimalaratkaisua selvitettiin kylistä tehtyjen virtuaalivoimalamallien avulla. 

– Simuloitujen mallien avulla pystyimme vertailemaan aurinkopaneelien erilaisia sijoitteluvaihtoehtoja. Lisäksi tutkimme energiayhteisökonsepteja ja niiden vaikutusta kannattavuuteen. Tavoitteena on, että kyläyhteisöt tai energiayhteisöt voisivat jatkossa tehdä päätöksen SINNI-toiminnan aloittamisesta ja kehittää oman energiatuotantokonseptin. Yhteisö voisi tehdä investoinnin yhdessä, vuokrata energiayhtiöille tilaa paneeliasennuksiin tai tehdä pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia, Pongracz kertoo.

Energiaturva vetovoimana

Tutkittujen kylien rakennuskannasta noin 30 prosenttia soveltuu aurinkoenergian tuotantoon. Optimaalisesti sijoitetuilla uudisrakennuksilla kyläyhteisöjen energiatuotantopotentiaalia voitaisiin lisätä.

– Jos kaikille tyhjille tonteille suunniteltaisiin aurinkoenergian tuotantoon optimoidut talot, kylät voisivat tuottaa neljänneksen vuotuisesta energiatarpeestaan itse, Pongracz toteaa.

– Yhteisöllinen energiantuotantokonsepti toisi uudenlaisia vaihtoehtoja kiinteistöjen omistajille, kuten esimerkiksi perikunnille. Energiantuotantomahdollisuus voisi lisätä uusien rakennuspaikkojen luovutuksia ja energiaturva saattaisi houkutella yhteisöön uusia asukkaita. Lisäksi luotettava energian saatavuus tukisi digitalisaation ja sähköisen liikenteen kehitystä, Outila lisää.

Hankkeessa määritellyn SINNI-kylätyypin indikaattoreita ovat kylän rakennuskanta, maankäyttö, maantieteelliset ominaisuudet ja laskennallinen energiantuotantopotentiaali. Määrittelyn avulla voidaan jatkossa entistä helpommin arvioida kylien soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon ja hyödyntää tietoa energiantuotannon, maankäytön ja investointien suunnittelussa.

oulu.fi/fi/projektit/sinnit-kylat

Haku