Digitaalinen kaksonen valvoo satamatoimintoja
Kokkolan satama ja suurteollisuusalueella toteutetussa virtuaaliprojektissa tutkitaan, kuinka digitaalisesti saatavaa tietoa voidaan hyödyntää yhteisellä toiminta-alustalla. Tavoitteena on luoda alueella toimiville yrityksille yhteinen tilannekuva alueen reaaliaikaisista tapahtumista sekä kehittää toiminnallisuuksia pelillisessä hengessä.
TEKSTI pekka säilä ja heikki kaakinen | kuva anne yrjänä, biline ja jari kokkonen/vastavalo.net
Näytöllä näkyy reaaliaikainen ja kolmiulotteisesti toteutettu tilannekuvademonstraatio Kokkolan satamasta. Konenäön avulla katsoja voi todentaa yhdellä silmäyksellä muun muassa paikkakohtaiset säätiedot, satamaan saapuvien laivojen sijainnit sekä reaaliaikaisen jäätilanteen. 3D-malliin on mahdollista tuoda tietoa lähes mistä tahansa avoimesta lähteestä. Tietojen avulla esimerkiksi valvomon työntekijä voi seurata helposti mitä valtavan kokoisella kentällä tapahtuu. Konenäön avulla voi näyttää kaluston liikkeiden lisäksi hyvinkin yksityiskohtaista informaatiota, kuten yksittäisten merikonttien tunnistetietoja.
– Joitakin asioita olemme jo kokeilleet käytännössä kentällä, yhteistyössä Kokkolan sataman ja suurteollisuusalueen toimijoiden kanssa. Projektissa on esimerkiksi seurattu konenäön avulla sataman parkkipaikkojen täyttöastetta ja jäätilanteen ajankohtaista kehittymistä. Voimme myös seurata valvontakameroiden välityksellä, ovatko esimerkiksi materiaalivaraston ovet auki ja toteuttaa näin alueella luonnollista valvontaa etäyhteyden avulla, kertoo ammattikorkeakoulu Centriaa edustava projektipäällikkö Heikki Kaakinen.
Biline 2.0 on Kokkolan Sataman ja suurteollisuusalueen digitaalinen tiedolla johtaminen -projekti, jonka taustalla on Centria-ammattikorkeakoulussa toteutettu tutkimus- ja kehitystyö. Projektissa on luotu pohjaa tarkkaan virtuaaliseen malliin perustuvalle digitaaliselle kaksoselle, joka hyödyntää eri lähteistä saatavaa tietoa kaksi- ja kolmiulotteisiin virtuaalimalleihin.
– Virtuaalisiin näkymiin voidaan jakaa käyttöoikeuksia ja rooleja kulloisenkin käyttötarpeen mukaan. Tavoitteena on tietynlainen pelillisyys. Kun informaatio liikkuu useampaan suuntaan, voidaan digitaalista ympäristöä kehittää jatkuvasti ja ikään kuin liikkua sen sisällä, Kaakinen kuvailee.
Paikkatietoon perustuva reaaliaikainen karttanäkymä
Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että digitaalisen toimintaympäristön avulla voidaan tehostaa suurteollisuusalueella ja satamassa toimivien yritysten päivittäistä toimintaa ja tuoda niiden toimintaan kustannushyötyjä. Järjestelmistä jo saatavan tiedon avulla on pystytty esimerkiksi kokeilemaan kemikaalivarastonhallintajärjestelmän 2D ja 3D-malleja yhteistyössä alueella toimivan KIP Infra -yrityksen kanssa.
– Olemme rakentaneet Kokkolan suurteollisuusalueelle Suomen ensimmäisen kaupallisen, Tukesin hyväksymän kemikaalien varastointialueen. Alue on tarkoitettu sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden säilyttämiseen. Konseptiin kuuluu varastokenttä, kaksi varastohallia, sekä CheSS-varastonhallintajärjestelmä. Se tarjoaa myös paikkatietoon perustuvan reaaliaikaisen kaksiulotteisen karttanäkymän kontteihin sekä asiakkaan pääsyn omiin tilauksiin ja varastoinventaarioon, kertoo KIP Infra Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Pöykkö.
Digitaaliset mallinnukset yleistyvät tulevaisuudessa
Vuokrattavien varastotilojen hallintajärjestelmästä asiakkaat voivat käydä tarkistamassa kemikaalien inventaario- ja tunnistetiedot. Hallintajärjestelmä toimii reaaliaikaisesti, joten asiakkaat voivat myös varata järjestelmästä lisää varastotilaa tarpeen mukaan ja tilata tarvittavia siirtopalveluita kenttäoperaattorilta.
Myös Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla on pääsy järjestelmään, jolloin saadaan varmuus siitä, että kaikki materiaalit on varastoitu asianmukaisesti. Kun tieto kulkee avoimesti useampaan suuntaan, jää inhimillisille erehdyksille myös vähemmän mahdollisuuksia.
– Myös pelastustoimelle saadaan toimitettua ajanmukaista tietoa siitä, missä eri kemikaalikontit sijaitsevat, ja mikä niiden sisältö on. Mahdollisessa tapaturmatilanteessa voidaan antaa tietoa myös eri aineiden torjuntaohjeista ja tuulensuunnasta. Näin tiedetään, miten vaikkapa vuotavaa kemikaalikonttia on mahdollimman turvallista lähestyä, Kaakinen kuvailee.
Hän uskoo, että rohkaisevien esimerkkien innoittamana vastaavanlaisia digitaalisia 3D-mallinnuksia hyödynnetään lähitulevaisuudessa enenevissä määrin myös teollisuudessa muualla Suomessa, erilaisissa huolintayrityksissä sekä pohjoismaissa olevissa logistiikka-alan yrityksissä.
DIGITAALINEN TILANNEKUVA
Käyttäjä voi määrittää alueen tilannekuvan kattamaan toimintansa kannalta kaiken olennaisen.
Tilannekuvaan voi tuoda tietoa useista eri lähteistä, kuten avoimista tietokannoista ja kenttälaitteista.
Monipuolinen tilannekuva mahdollistaa tiedon tuottamisen oikeaan aikaan ja oikeille henkilöille.
Lisätietoa aiheesta:
Ketterä ja kehittyvä venttiilitoimittaja
Kipuavatko ESG-mittarit talouslukujen rinnalle?
