Älykkyyden voi pukea päälleen

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) on meneillään tutkimushankkeita, joissa edistetään työntekoa helpottavien, puettavien älykkyyden ratkaisujen käyttöönottoa. Samalla luodaan perustaa uusien suomalaisinnovaatioiden sekä tulevaisuuden menestystuotteiden kehittämiselle.

_{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN KUVA | PETRA KOTRO}

Puettava älykkyys on yhteisnimitys vaatteille, jalkineille, asusteille ja puettaville roboteille (eksoskeletoneille), joiden älykkyys on saatu aikaan erilaisten teknologioiden ja materiaalien avulla, avaavat HAMKin tutkijayliopettajat Kimmo Vänni ja Satu Jumisko-Pyykkö.

– Puettavan älykkyyden ratkaisut keräävät, analysoivat ja välittävät kattavasti tietoa käyttäjästään sekä käyttöympäristöstä. Kehittyneimmät ratkaisut voivat myös reagoida ja mukautua erilaisiin havaitsemiinsa muutoksiin tietyllä, halutulla tavalla, Vänni jatkaa.

Monet suomalaiset ovat tutustuneet puettavaan älykkyyteen erilaisten hyvinvointia seuraavien kuntoilu- ja hyvinvointikonseptien myötä. Niihin on voinut törmätä myös esimerkiksi erilaisia kuntoutuspalveluita käyttäessään. Näkemämme ratkaisut ovat kuitenkin vasta ensiaskelia. Lähitulevaisuudessa erilaiset puettavan älykkyyden sovellukset tulevat keventämään muun muassa terveydenhuollon, teollisuuden, rakentamisen ja maatalouden fyysisesti raskaita työtehtäviä sekä helpottamaan senioreiden arkea.

Puettavan robotin valinta perustuu työnkuvaan 

HAMKin data-analytiikkaan ja digitalisaatioon erikoistuneessa HAMK Smart -tutkimusyksikössä on meneillään useita tutkimushankkeita, jotka keskittyvät puettavan älykkyyden ratkaisuihin. HAMKiin on hankkeiden myötä rakennettu puettavan älykkyyden laboratorio- ja oppimisympäristö. Käytössä on kattavasti puettavaa sekä tunteita ja kosketusta välittävää teknologiaa sekä mittauslaitteistoja.

Yksi meneillään olevista hankkeista on Vännin ja Jumisko-Pyykön koordinoima Puettavan älykkyyden osaamisen kehittäminen -hanke. Siinä moniammatillinen tiimi kehittää ylävartalon eksoskeletonien käyttöä työhyvinvoinnin parantamiseen sekä eSportsin harrastus- ja kilpailutoiminnan tueksi. HAMKiin on hankittu eri työtehtäviin soveltuvia, muutamia kiloja painavia ja muutamien tuhansien eurojen hintaisia ylävartalon eksoskeletoneja. Moottorittomien robottien toiminta perustuu mekaanisiin ratkaisuihin, kuten jousivoimiin.

Oikein käytetty ja mitoitettu robotti parantaa työhyvinvointia.

HAMKin tutkijayliopettaja Kimmo Vänni

– Tarjoamme yrityksille työn fyysiseen kuormittavuuteen liittyviä mittaus- ja analysointipalveluita. Kun tiedämme työtehtävissä kohdattavat fyysiset haasteet, valitsemme työhön sopivat eksoskeletonit ja säädämme ne yrityksen työntekijöille sopiviksi. Roboteilla voidaan vähentää muun muassa staattisten työvaiheiden tai toistuvien nostojen aiheuttamaa negatiivista kuormitusta. Oikein mitoitettu ja käytetty robotti parantaa pitkällä aikavälillä työhyvinvointia sekä työkykyä ja vähentää sairauspoissaoloja, Vänni kertoo.

– Käyttämämme passiiviset eksoskeletonit eivät poista lihasvoiman käyttötarvetta kokonaan vaan keventävät työnteosta aiheutuvaa fyysistä kuormitusta. Niiden toimintaa voisi verrata esimerkiksi sähköpyörällä ajoon. Pyöräillessä keho työskentelee aktiivisesti koko ajan, mutta robotti avustaa taustalla, Jumisko-Pyykkö lisää.

Markkinarako suomalaisten pk-yritysten innovaatioille

Yritysten, julkisten toimijoiden ja eSports-organisaatioiden kanssa tehdyn tutkimus- ja testaustyön tuloksia on tarkoitus hyödyntää uusien puettavan älykkyyden konseptien kehittämisessä ja pilotoinnissa. Vännin ja Jumisko-Pyykön mukaan muutamia kehitysprojekteja on jo vireillä. Hanke on mukana myös puettavan älykkyyden kansainvälisen maisterikoulutuksen ja oppimisympäristön kehittämisessä.

Vänni ja Jumisko-Pyykkö pitävät hankkeensa ehdottomina vahvuuksina laajaa kansainvälistä yhteistyöverkostoa sekä HAMKin osaavaa moniammatillista tiimiä. Tiimiläisillä on syvällistä osaamista muun muassa design- ja tekstiilialalta, ohjelmoinnista ja käyttäjäkokemussuunnittelusta, robotiikasta, biomekaniikasta, data-analytiikasta ja elektroniikasta.

– Puettavan älykkyyden tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä on pystyttävä yhdistämään muotoilu, materiaalit ja teknologia ihmistä hyödyttävällä ja kestävällä tavalla. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan monialaista osaamista ja ymmärrystä kohdealojen toimintakentästä ja työtehtävistä, Jumisko-Pyykkö tähdentää.

Jumisko-Pyykkö ja Vänni uskovat, että Puettavan älykkyyden osaamisen kehittäminen -hanke ja HAMKin puettavan älykkyyden kehittämisympäristö mahdollistavat täysin uudenlaisen vientialan rakentamisen Suomeen.

– Monialaisen osaamisemme avulla voimme tukea yrityksiä innovatiivisten puettavan älykkyyden ratkaisujen luomisessa. Edistämme massakustomoinnin mahdollisuuksien käyttöönottoa sekä autamme yrityksiä hyödyntämään alustatalouden ratkaisuja tuotteiden suunnittelussa ja kaupallistamisessa. Uskon, että kotimaisilla pk-yrityksillä on hyvät mahdollisuudet tuottaa puettavan älykkyyden yksilöllisiä ratkaisuja ja pieniä tuotesarjoja kansainvälisille markkinoille, Vänni toteaa.