Kuntalaiselle kulttuuri voi olla yhtä kuin käynti kirjastossa, museovierailu tai kansalaisopiston kurssille osallistuminen. Kulttuurilla on merkittävä vaikutus kuntalaisen terveyteen ja hyvinvointiin: se lisää yhteisöllisyyden tunnetta, ylläpitää sosiaalisia suhteita ja tuo elämään sisältöä.
Koronan myötä kuntien kulttuuritoiminta on jouduttu monilta osin keskeyttämään. Kulunut vuosi on herätellyt kulttuurin kaipuuta, kun mahdollisuutta piipahtaa museossa tai kirjastossa ei ole.
– Katastrofaalinen koronavuosi on selvästi nostanut esille kulttuurialojen ja kulttuurin arvostuksen. Ihmisillä on kaipuu normaaliin elämään, johon kulttuuripalvelut olennaisesti kuuluvat, sanoo ammattiliitto Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki.
Koronan isku alalle ei ole huomattava ainoastaan yksilölle, vaan sen vaikutukset ovat kauaskantoiset. Kesäfestarit, oopperajuhlat ja museot houkuttelevat kuntiin vierailijoita kauempaakin. Kulttuuri tuottaa välillisesti työtä myös matkailu- ja ravintola-alalle, kivijalkamyymälöihin ja torikauppiaille.
Vetovoimaa elämyksistä
Kulttuuri on merkittävä tekijä kunnan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden rakentamisessa. Suomessa on paljon taantuvia kuntia, jotka kärsivät nettomuutosta. Kulttuuri lisää asumisen viihtyvyyttä, rakentaa yhteisön identiteettiä, ehkäisee eriarvoistumista ja tarjoaa elämyksellisyyttä asukkaan arkeen.
– Hyvät kulttuuripalvelut ovat sellaisia, jotka kiinnostavat kuntalaisia. Palvelut kiinnostavat, kun ne on tuotettu asiantuntevasti ja riittävillä resursseilla, kiteyttää neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari.
Ammattiliitto kiinnittäisi huomiota kulttuuripalveluiden laadukkuuteen. Kulttuurin täytyy olla niin kiinnostavaa, että se palvelee kuntalaisten lisäksi myös turismia.
– Ihmiset vertailevat elämyksiään kansainvälisellä tasolla. Jos on vieraillut ulkomailla huippuluokan museossa, on siitä syntynyt jonkinlainen vertailukohde.
Korona-aikana on havahduttu siihen, että kunnilla on eritasoisia valmiuksia muuntaa palveluja poikkeusaikojen vaatimuksiin.
– Meissä huolta herättää se, onko kunnissa riittävästi resursseja palveluiden kehittämiseen. Lisäksi kulttuurialojen palkat ovat melko matalat. Ovatko kunnan kulttuurialan työpaikat riittävän kiinnostavia, jotta niihin löytyy jatkossakin asiantuntevia tekijöitä takaamaan laadukkaat palvelut, pohtii Korpisaari.