Maanantai-aamuisin Suomi herää: kotitalouksissa sytytetään valot ja ihmiset lähtevät liikkeelle. Teollisuuslaitokset käynnistyvät.
– Sähkönkulutuksen syklisyys toistuu ympäri vuoden: kulutus on huipussaan aamuisin ja iltaisin, arki eroaa viikonvaihteesta, kertoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.
Suomen suurimman vesivoimayhtiön johtaja tietää, että sähkön-tarpeemme kasvaa – eikä vähiten kuluttamiemme laitteiden ja palveluiden tähden. Energia-alan megatrendi on kaiken energiaan liittyvän sähköistyminen. Sähkönkulutusta lisäävät myös ilmastotoimet, joiden seurauksena sähköautot yleistyvät ja julkista liikennettä siirtyy raiteille.
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii energiantuotannolta nopeita toimia, jotka perustuvat täysin hiilivapaisiin ja päästöttömiin ratkaisuihin. Siksi tuuli- ja aurinkovoiman osuus kasvaa tulevaisuudessa. Sään vaihtelusta riippuvaiset tuuli- ja aurinkoenergia eivät kuitenkaan kykene tuottamaan sähköä tasaisesti.
– Säätövoimaa tarvitaan, sillä sähkötuotannon tulee jatkuvasti vastata kulutusta. Kantaverkon jännitteen on pysyttävä tasaisena.
Vesivoima toimii joustavana resurssina vaihtelevalle energiantarpeelle, sillä veden juoksutuksia voidaan tarpeen mukaan lisätä sekuntitasolta lähtien.
– Vesivoima säätää kulutushuippua. Kemijoki on Suomen suurin säätävä joki, Timonen kertoo.
Sähköpula lähellä
Tasalaatuista sähköä tuottava vesivoima on myös ilmastoystävällinen, hiilineutraali säätövoima. Kotimaisesta sähköstä 23-24 prosenttia saadaan vesivoimasta. Kemijoki Oy:n osuus tästä on kolmannes.
Vuosien väliset säävaihtelut vaikuttavat vesivoiman tuotantoon: sateiset kesät ja runsaslumiset talvet täyttävät vesivarantoja, kun taas kuivuus syö niitä. Ilmastonmuutos lisää vuosivaihteluita ja siten säätövoiman tarvetta.
Vesivoiman rooli on merkittävä myös energiantuotannon poik-keustilanteissa ja huoltovarmuuden turvaamisessa. Se lähtee korvaamaan tilannetta ensin, jos esimerkiksi ydinvoiman tuotannossa tai siirtoyhteyksissä tulee häiriö. Näin varmistetaan, että pistorasioiden virta ei ehdy.
– Kemijoella pidetään aina kapasiteettiä toimia myös häiriötilanteessa. Kun muut toimet ehtivät korvata sähköntuotantoa, vesivoima palautuu odottamaan järjestelmän seuraavaa iskua.
Heinäkuussa 2018 Suomessa oli hetkellinen sähköpula, kun kantaverkkoyhtiön muuntoasemalla sattui tulipalo ja räjähdys. Kaksi ydinvoimalayksikköä tipahti pois verkosta päivän aikana.
– Norjassa ja Ruotsissa oli ollut kuivaa. Ja kuinka sattuikaan: Pohjoismaissa tuuli heikosti. Ensimmäisen kerran historiassa kantaverkkoyhtiö antoi sähköpulavaroituksen keskikesän helteillä. Tilanne oli todella kriittinen, Timonen kertoo.