Nuoret miehet ovat tilastojen mukaan syrjäytymisen riskiryhmää. Vaikka monilla menee hyvin, on joukossa myös paljon heitä, jotka eivät löydä paikkaansa kouluissa tai työelämässä. Koronapandemia sulkee monia toimintamahdollisuuksia, minkä johdosta moni jää vielä enemmän yksin.
Vamos-valmennustoiminta on suunnattu nuorille, jotka eivät ole kiinnittyneet opiskeluihin tai työelämään. Vamos-työntekijät sanovat, että valmennuksen aikana yksi tärkeimmistä asioista on kuunnella nuorta itseään.
- Usein nuorelle on viitoitettu elämää huoltajan tai yhteiskunnan toimesta. Nuoren kiinnittyminen työelämään tai opiskeluun on paljon vahvempaa, kun hän on itse oivaltanut ja määritellyt sen oman juttunsa, Rovaniemen Vamoksen Työtaidot-hankkeen projektipäällikkö Juha Leinonen sanoo.
Vamos-toiminnan kautta nuori saa henkilökohtaisen valmentajan ja mahdollisuuden osallistua ryhmätoimintaan. Tapaamisissa mietitään yhdessä valmentajan kanssa mikä voisi olla nuoren oma juttu, jota kohti edetään. Mitään valmista ideaa ei siis tarvitse olla etukäteen mietittynä.
Valmennus ei tähtää kuitenkaan siihen, että osallistuja aloittaisi heti työskentelyn kahdeksasta neljään.
– Nuoren toimintakyky ei aina välttämättä ole sillä tasolla, että hän pystyisi itse esimerkiksi asioimaan TE-palveluissa. Valmentaja voi silloin lähteä hänen avukseen, Työtaidot-hankkeen valmentaja Marja-Leena Mourujärvi kertoo.
Ensin arki kuntoon
Nuorella toivotaan olevan ainakin yksi pieni tavoite, johon hän toiminnassa sitoutuu. Se voi liittyä arjen hallintaan: vuorokausi- ja ruokarytmissä tai rahankäytössä voi olla haasteita, tai sosiaalisten pelkojen voittamiseen, vaikkapa puhumiseen ryhmätilanteessa.
– Hyvin harva nuori haluaa olla työn tai koulutuksen ulkopuolella. Me lähdemme yhdessä nuoren kanssa etsimään syitä, miksi nuori ei opiskele tai tee töitä. Taustalla olevat haasteet ja vaikuttavat tekijät on hyvä selvittää ja käsitellä nuoren kanssa, koska muuten ne tulevat aina vastaan, Vamoksen Lahden miehet -hankkeen projektipäällikkö Annika Lindeberg avaa.
Syrjäytyneiden nuorten taustalta löytyy usein yhdistäviä kokemuksia: ei ole kavereita tai on joutunut koulukiusatuksi, mikä voi aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden pelkoa.
Nuoret miehet alikäyttävät sosiaalipalveluita ja psykiatrisia palveluita. Haasteiden takana voikin piillä mielenterveyden ongelma tai neuropsykiatrinen erityispiirre, jota ei ole diagnosoitu. Valmentaja voi auttaa nuorta hakeutumaan mielenterveys- tai sosiaalipalveluihin, joita nuori tarvitsisi, mutta joiden piirissä ei aiemmin ole ollut.
Lisähaastetta tuottaa se, että korona-aikana työpaikat ovat entistäkin tiukemmassa. Työkokeilijoita otetaan vähemmän, ja harvat paikat päätyvät niille, joiden sosiaaliset taidot ovat valmiiksi kunnossa.