Myllykoski on noin 6 000 asukkaan taajama Kymijoen rannassa Kouvolan eteläosassa, Kymenlaakson sydämessä. Myllykosken paperitehdas lopetti toimintansa vuoden 2011 päätteeksi, mutta tehdasalue on edelleen olemassa, ja siellä sijaitsevat rakennukset ovat yhä uusiokäytettävissä. Nyt alueelle etsitäänkin uusia toimijoita. Jäljelle on jäänyt paljon infrastruktuuria, jonka hyödyntäminen säästää suurilta uusinvestoinneilta.
Alueella on hallitilaa kymmeniä tuhansia neliömetrejä sekä kymmeniä hehtaareja ulkotilaa, jota voi hyödyntää materiaalien varastoimiseen. Lisäksi alueelta löytyy biologinen jätevedenpuhdistamo, suuritehoinen sähköliittymä ja maakaasuliittymä. Alue on myös yhdistettävissä Kouvola-Kotka-rataan.
– Tällainen infra vain odottaa, että sitä päästään hyödyntämään uusiokäytössä, Redeve Oy:n toimitusjohtaja Jari Lahtinen kertoo.
Redeve osti vuonna 2018 tyhjilleen jääneen tehdasalueen ja aloitti projektin, jossa Myllykoski aiotaan herättää uuteen aikaan. Tavoitteena on luoda Myllykosken tehdasalueelle biotalouden keskittymä, joka tarjoaa sijoituspaikan useille alan yrityksille.
– Jo paperitehtaan aikana täältä on viety ja tuotu suuret määrät eri materiaaleja. Myllykoskella on historiansa, sijaintinsa ja olemassa olevien puitteidensa ansiosta erinomainen potentiaali uuteen käyttöön, Lahtinen sanoo.
Hehtaareita koko alueella on yhteenlaskettuna sata ja matkaa Kouvolan keskustaan kertyy ainoastaan viidentoista kilometrin verran. Rakennuskannasta löytyy konesaleja, varastoja ja muita tuotantoon ja varastointiin soveltuvia tiloja. Tilat ovat korkeina ja avarina muokattavissa, kuten myös koko alue: Alueella on vielä runsaasti käyttämätöntä, mutta kaavoitettua rakennusoikeutta.
– Kierto- ja biotaloutta harjoittaville yrityksille Myllykoski soveltuu erityisen hyvin. Asemakaava on voimassa ja se mahdollistaa teollisen toiminnan. Rakennusoikeutta on vielä satatuhatta neliötä käyttämättä.
Synergiaetuja toimijoille
Tällä hetkellä tehdasalueen sisä- ja ulkotiloissa on muutamia vuokralaisia. Lahtinen näkee, että alue pääsee oikeuksiinsa nimenomaan biotaloudessa. Tulevaisuudensuunnitelma on biotalouden keskittymä, jossa on viljalti erikokoisia toimijoita. Näin yritykset pääsisivät tukemaan ja hyötymään toisistaan, minkä johdosta ne saisivat myös luonnollisia synergiaetuja.
– Jos ajattelee optimaalista tilannetta, niin alueella olisi yrityksiä, jotka ovat jollain tapaa kiinnittyneet biotalouteen. Sata hehtaaria mahdollistaa sen, että biotalouden raaka-aineilla on riittävästi käsittely- ja varastointitilaa. Ja onhan meillä tuo biologinen jätevedenpuhdistamo, Lahtinen hymyilee.
Biologinen jätevedenpuhdistamo onkin yksi tekijä, joka tekee tehdasalueesta kiinnostavan ja kilpailukykyisen. Se rakennettiin jo vuonna 1990, mutta sitä on laajennettu kahteen otteeseen, joista edellinen vuosituhannen alussa. Kapasiteetti on suunniteltu niin, että se riittää koko alueen yhteiskäyttöön, ovathan massiiviset altaat tilavuudeltaan 70 000 kuutiometriä.
– Myllykoskella on myös kiinteän polttoaineen voimalaitos, joka pystyy käyttämään muun muassa metsätähteitä, Redeven biotalousprojektien asiantuntijana työskentelevä Janne Harjunpää huomauttaa.
Etenkin puutavaran tärkeänä kuljetusväylänä aikoinaan tunnettu Kymijoki virtaa entisen tehdasalueen lävitse, mikä taas mahdollistaa käytännössä rajattoman vedenottokyvyn. Tehdasalueen satavuotinen historia näkyy myös muuna infrastruktuurina, joka on jo paikalla: hakemurskaimena, joka odottaa hakkeen tekemistä bioenergialle ja jatkojalosteisiin. Paikalla on edelleen kaksi sadan megawatin höyrykattilaa, hallinostureita ja höyryturbiini.
– Nämä teollisuusrakennukset ja infrastruktuuri, jotka ovat jo valmiina paikan päällä, mahdollistavat uusiokäytössä liiketoiminnalle valtavan kilpailuedun, jota ei muualta saa, Lahtinen sanoo.