Yöpöydällä pidettävä kelloradion kokoinen seurantalaite lukee tahdistimen toiminnan automaattisesti kerran vuorokaudessa potilaan nukkuessa. Tarvittaessa laite lukee toiminnan jälkikäteen, joten sitä ei tarvitse kuljettaa mukana matkoilla.
– Vain muistisairaiden kohdalla etäseurantaa ei käytetä. Heille teknologiset laitteet voivat aiheuttaa turhaa hämmennystä, tahdistinhoitaja Tanja Kapulainen toteaa
Etäseurantalaitteesta kulkee tieto vain yhteen suuntaan, ja muutokset tahdistimen asetuksiin tehdään aina sairaalakäynnillä. Potilas ei myöskään itse näe seurantalaitteesta tietoja tahdistimen toiminnasta. Jos sydämen rytmissä ilmenee poikkeavuutta, etälaitteelta lähtee tieto Sydänsairaalan etälähetyskeskukseen.
Etäseurannan ansiosta tahdistinkontrolli saattaa olla nykyisin jopa vain kerran neljässä vuodessa.
– Potilas voi silti olla koska tahansa yhteydessä sairaalaan ja keskustella hoitajan kanssa. Hoitaja konsultoi lääkäriä, jos tilanne sitä vaatii, toimintopäällikkö, apulaisylilääkäri Pentti Korhonen kertoo.
Laatua ja nopeutta hoitoon
Etäseurannan etuna on, että tieto tahdistimen toiminnan ja sydämen rytmin muutoksista saadaan kerran vuorokaudessa, joten ongelmiin voidaan tarttua heti. Jos esimerkiksi etälähetys kertoo potilaan saaneen tahdistinterapian vaatineen rytmihäiriön, hoitaja soittaa potilaalle ja kyselee tämän vointia.
– Ensin selvitämme, onko potilas tehnyt edellisenä päivänä jotakin erityistä ponnistusta vaativaa tai ovatko lääkkeet unohtuneet, Kapulainen kertoo.
Potilas saattaa sanoa, että ei tässä kummempaa, pyörryin vain eilen. Aina potilas ei osaa yhdistää pyörtymistä sydämen toimintaan, ja ilman etäseurantaa tilanne jäisi tässä vaiheessa huomaamatta.
Perinteisesti sydämentahdistinpotilas on käynyt tarkastuttamassa tahdistimen toiminnan sairaalassa kuuden kuukauden tai kahden vuoden välein. Jos etäseurantaa ei olisi, tieto toiminnan muutoksista saataisiin pahimmillaan kontrollikäynnillä parin vuoden kuluttua.
Syventävän koulutuksen saaneet sairaanhoitajat vastaanottavat etälähetyskeskuksessa päivittäin keskimäärin 50 seurantalaitteen lähetystä yhteistyössä vastuukardiologin kanssa.
– 20 prosenttia etälähetyksistä johtaa soittoon potilaalle. Näissä tilanteissa hoitajat konsultoivat vastuukardiologia, ja tarvittaessa kardiologi katsoo etälähetyksen itse, Korhonen avaa.