Palvelu kasvaa nopeasti
Omaolo on käytössä jo usealla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Palvelu osaa neuvoa, miten asukkaan tulee edetä, jos hän kärsii hengitystietulehduksesta, virtsatietulehduksesta tai alaselkäkivuista esimerkiksi vamman seurauksena.
– Nämä kolme oireistoa kattavat ison osan perusterveydenhuollon yhteydenottosyistä. Peräti 25–30 prosenttia kaikista yhteydenotoista koskee hengitystieinfektioita. Tänä keväänä Omaolo-palvelu kasvaa tunnistamaan 15 erilaista oireistoa, Nordlund toteaa.
– Käytännössä järjestelmä ei ole koskaan valmis, vaan kehittyy käyttäjien ja ammattilaisten tarpeiden mukaan, Hokkanen kertoo.
Vaikka Omaolo on pitkälle kehitetty tekninen järjestelmä, suositukset ja hoito-ohjeet ovat henkilökohtaisia. Niillä on toki yhteisesti sovitut kriteerit, ja ne perustuvat ajantasaiseen tutkimukseen sekä käypä hoito -suosituksiin. Erikoislääkäriyhdistuksen kanssa laaditut suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia hoitosuosituksia. Omaolon terveysasiantuntijana toimii käypä hoito -suosituksista ja kansallisesta Terveyskirjastosta vastaava Kustannus Oy Duodecim. Omaolo-palvelusta pääsee myös Terveyskirjastoon saamaan lisätietoa.
Sosiaalipalvelujen tarpeessa oleva tekee Omaolossa palveluarvion. Henkilö saa vastaustensa perusteella toimintasuosituksen ja ohjauksen jatkopalveluihin. Toistaiseksi järjestelmässä on mahdollista arvioida kolmea aihepiiriä: henkilökohtaisen avun tarvetta, omaishoitotilannetta sekä avun tarvetta liikkumiseen kodin ulkopuolella.
Järjestelmät yhdistyvät
– Omaolo on rakennettu turvalliseksi ja luotettavaksi palveluksi, jolla on tiukat laatujärjestelmät, Hokkanen vakuuttaa.
Yksi palvelun hyviä puolia on, että asukas pääsee sote-palveluihin juuri siellä, missä sattuu olemaan – vaikkapa kotisohvalta tai kesämökiltä. Koska kaikki kertaalleen järjestelmään tallennettu tieto on käytettävissä kaikkialla Suomessa, mökkipaikkakunnan terveydenhuolto ja potilaan oma terveysasema ovat potilaan terveystiedoista yhtälailla ajan tasalla.