Alalla kuin alalla mietitään nyt, mitä lisäarvoa ja mahdollisuuksia tekoälyn käyttöönotto voisi tuoda. Osa paheksuu tekoälyhypeä innostuksena uuteen teknologiaan ilman selkeää päämäärää.
Mutta on niitäkin, joiden mielestä hype on hyväksi. Marko Rauhala johtaa Accenture Suomen terveys-ja julkisten palveluiden praktiikkaa, joka tekee yhteistyötä julkishallinnon sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssa. Hän miettii työkseen tekoälyn mahdollisuuksia, parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua, saatavuutta ja tehokkuutta Suomessa. Rauhalan mukaan uusien asioiden omaksumisessa innostuminen on vain hyvä asia.
– Uskon, että Suomi pystyy kasvamaan terveydenhuollon piilaaksoksi, johtuen jo kerätyn potilastiedon määrästä sekä investoinneista erityisesti Uudellamaalla. Suomi on johtava maa tekoälyn pilotoinnissa, joten meillä ollaan selvästi valmiita ottamaan tekoälyn mahdollisuuksia käyttöön, Rauhala iloitsee.
Sosiaali- ja terveysalan tekoälyratkaisut kiinnostavat nyt suomalaisia terveysalan toimijoita. Rauhala ottaa esille Accenturen teettämän, Oxford Economicsin toteuttaman tutkimuksen, jossa haastateltiin 180 terveydenhuollon johtavassa asemassa olevaa henkilöä kuudessa eri maassa. Tutkimuksessa kerättiin tietoa tekoälyn käyttöönotosta terveydenhuollossa ja selvitettiin valmiuksia sekä asenteita tekoälyn hyödyntämisen suhteen.
Suomessa joka kolmas vastaaja kertoi soveltavansa jo nyt tekoälyä toiminnassaan. Luku on yksi tutkimuksen korkeimmista. Verrattuna Iso-Britanniaan, Espanjaan, Singaporeen ja Australiaan, Suomessa oli selvästi eniten käynnissä tekoälyyn liittyviä pilotteja. Tosin Rauhalan mukaan pilottien sijaan Suomessa olisi aika siirtyä toiminnan aikaan.
– Suomessa tarvitaan enemmän oikeanlaista asennetta ja rohkeutta, ei vain akateemisia harjoituksia. Löytöretkeily tekoälyn parissa on hyvä asia, mutta kun löytyy jotain, mikä toimii, se pitäisi rohkeasti ottaa käyttöön, Rauhala kannustaa.
Tavoitteena hoidon sujuvuus
Suomalaisissa on tyytymättömyyttä nykyisiin terveydenhoitopalveluihin, selvisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamassa FinSote-tutkimuksessa viime vuonna. Tutkimuksen mukaan jopa 400 000 suomalaista koki saaneensa tarpeeseensa nähden liian vähän lääkäripalveluita. Samassa tutkimuksessa suomalaiset korostivat toivovansa sujuvia terveyspalveluita ja potilastietojen liikkumista jouhevasti ammattilaisten välillä.
Johtaja Anna Maksimainen Accenturesta kuvaa, että tekoälyratkaisuilla on mahdollisuus vastata nopeasti juuri hoidon sujuvuuteen ja tiedonkulkuun. Hän on tutkinut laajasti tekoälyn erilaisia sovellusmahdollisuuksia sosiaali- ja tervey-denhuollossa. Maksimainen pitää tekoälyn potentiaalia valtavana.
– Suomen etuna tekoälyratkaisujen hyödyntämisessä on se, että tarvittava teknologia on jo olemassa ja myös dataa on kertynyt tarpeeksi, jotta tekoälysovelluksista on hyötyä, Maksimainen sanoo.
Maksimainen muistuttaa väestön ikääntymisestä, jonka seurauksena uusia ratkaisuja on tarpeen etsiä nopeasti. Valtiovarainministeriö on laskenut sosiaali- ja terveysmenojen kasvavan vuosittain 2,5 prosentin vauhtia, mikä on ylittää odotettavissa olevan bruttokansantuotteen kasvun. Kustannusten kasvun hillitsemiselle on painetta erityisesti niissä maakunnissa, joissa väestö vähenee ja ikääntyy samanaikaisesti.
– Ikääntymisen vuoksi Suomessa tarvitaan lisää hoitavia käsiä. Lääkäreistä ja hoitajista on pulaa, erityisesti pienissä kunnissa. Teko-älyn ansiosta hoitoa voidaan tehostaa, jotta potilas saa paremman palvelun ja vaikuttavamman lopputuloksen, Maksimainen kuvaa.