Hiljattain julkaistun Energy Transition Readiness Index 2021 -raportin eli ETRI:n mukaan Suomi on Ruotsin ja Norjan kanssa Euroopan kärkikolmikko arvioitaessa valtioiden kykyä saavuttaa vuoteen 2030 asetetut tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. ETRI arvioi 12 maan energiamarkkinoita ja niiden valmiutta edistää uusiutuvan energian käyttöönottoa, jotta maat voisivat saavuttaa vuoteen 2030 asetetut hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet.
ETRI analysoi, mitä maat ovat jo tehneet, ja mitä niiden pitäisi vielä tehdä. Lisäksi se pyrkii selventämään, miten tärkeää olisi saada myös yksityiset investoimaan uusiutuvaa energiaa tuekseen tarvitseviin joustopalveluihin ja sähköverkkoihin. Raportissa ovat mukana Alankomaat, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi ja Tanska. Raportin ovat tuottaneet REA eli Association of Renewable Energy and Clean Technology ja energianhallintayhtiö Eaton.
Ketteryys ja vakaus valtteina
ETRI tarkastelee maiden energiamurrosvalmiuksia kolmessa eri kategoriassa: sosioekonominen tilanne, teknologinen soveltuvuus ja markkinoiden valmius. Suomi ja Ruotsi olivat ainoat valtiot, jotka saivat jokaisessa kategoriassa asteikolla 1–5 korkeimman arvosanan 5. Näiden pohjalta Suomelle annettiin korkein mahdollinen yleisarvosana, 5.
– Kuten raportti osoittaa, Suomi on keskimääräistä paremmassa tilanteessa, sillä täällä on selkeät poliittiset tavoitteet ja toteutussuunnitelmat energiamurroksen varalle, vaikka niiden toteutuminen onkin viivästynyt, sanoo Eatonin maajohtaja Lauri Tuomaala.
Suomella on raportin mukaan vähemmän haasteita energiamurroksen toteuttamiseen kuin monella muulla Euroopan maalla, sillä Suomen sosiaaliset ja poliittiset tekijät, kuten toimialaa koskevat pelisäännöt, tukevat energiamurroksen edistämistä.
– Suomi on kokonaisuudessaan teknisesti muita maita valmiimpi uusiutuvan energian käytön yleistymiseen. Suomen markkinoita koskevat pelisäännöt ovat melko tasapuoliset ja mahdollistavat uusien teknologioiden käyttöönoton. Kaiken kaikkiaan meillä on Suomessa teknisesti vahva verkko, ja lisäksi Suomi on kysyntäjoustomarkkinoiden edelläkävijä Euroopassa, Tuomaala toteaa.
Erityisesti suurissa talousmaissa, kuten Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa, tavoitteiden saavuttaminen vaatii merkittäviä investointeja kysyntäjoustoon. Lisäksi markkinoiden pitäisi uudistua, jotta yksityiset sijoittajat saadaan houkuteltua sijoittamaan joustavuusteknologiaan, joka sisältää muun muassa älykkäästi hallitut sähköautojen laturit, akustot sekä lämpöenergian varastoinnin ja sähköverkon kanssa interaktiiviset datakeskukset.