Yrittäjyydestä avain työelämään osallistumiselle

Yrittäjyydestä avain työelämään osallistumiselle

Specialmedian yrittäjät Joel Burgos ja Tuomas Nousiainen keskustelevat Invalidiliiton asiantuntija Sinikka Winqvistin kanssa yrittäjyydestä.

Yrittäjyydestä avain työelämään osallistumiselle

Invalidiliitto edistää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten työllistymistä. Yrittäjyys on yksi tapa työllistyä ja osallistua yhteiskuntaan.

Teksti Outi Rantala  Kuva Joona Raevuori

Invalidiliiton yrittäjyyden ja työelämän asiantuntija Sinikka Winqvist on vakuuttunut siitä, että vammaisilla ihmisillä on paljon potentiaalia, jota ei ole vielä hyödynnetty Suomessa.

– Kokemus ja osaaminen saadaan oikein hyvin käyttöön, kun tehdään oikeanlaisia toimia, Winqvist vakuuttaa.

Hanketyön tulokset näkyviin

Vammaisyrittäjyys nousi teemaksi usean järjestön yhteisessä STEA-rahoitteisessa Yritystä!-hankkeessa. Vuosina 2016–2019 saatiin luotua ja juurrutettua hyviä käytäntöjä, joiden avulla kynnystä yrittäjäksi ryhtymiseen on madallettu.

– Vammaisella henkilöllä on tavallista pidempi tie yrittäjäksi. Erityisesti nuoret tarvitsevat vertaistukea ja rohkaisua, jota tarjottiin hankkeen työpajoissa, Winqvist huomauttaa.

Hankkeen aikana hyväksi havaittu ohjausprosessi kuvattiin Munduuni-toimintamalliksi, joka löytyy www.yritystä.fi-sivustolta, viittomakielisenä YouTubesta ja näkövammaisille saavutettavana versiona hankkeen Soundcloud-kanavalta.

Eräs hankkeen toimenpide on myös ollut kouluttaa toimivista yrittäjistä mentoreita.

– Tähän mennessä koulutetuista mentoreista löytyy tietoa hankkeen nettisivuilta, Winqvist vinkkaa.

Vammaisten yrittäjien kokemuksia

Vammaisyrittäjää koskevat täysin samat velvoitteet kuin ketä tahansa yrittäjää. Koska vammaiset henkilöt tarvitsevat vammansa vuoksi erilaisia palveluita, monen tilannetta helpottaisi se, että heidän yrittäjyytensä nähtäisiin samanlaisena työnä, siinä missä palkkatyökin.

Tärkeää on, että kuntien vammaispalveluissa havaitaan se, että vammaiset yrittäjät työllistävät itsensä ja joskus ehkä myös muita. On tärkeää, että kunnissa opitaan tunnistamaan yrittäjyys työksi. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt voi hyvin käyttää vielä omaa asiantuntijuuttaan työelämässä.

– Vammainen yrittäjä ei voi esimerkiksi saada TE-toimistosta työolosuhteiden järjestelytukea, jota normaalisti myönnetään vammaisen ihmisen palkkaavalle yritykselle. Tämä on mielestäni selkeä epäkohta, Winqvist huomauttaa.

Hyville käytännöille jatkoa

Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -konseptissa tuetaan fyysisesti vammaisia ja toimintaesteisiä ihmisiä osallistumaan työelämään ja ryhtymään yrittäjiksi.

– Konseptin palveluntuottajilta saa ohjausta yrityksen perustamiseen sekä mahdollisuuksia näyttää omaa osaamistaan muun muassa keikkatyön muodossa. Lisätietoa konseptista löytyy Invalidiliitosta, Winqvist kertoo.

Keväällä 2019 perustettu Suomen Vammaisyrittäjät ry edistää jäsentensä edunvalvontaa ja antaa mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Uudella yhdistyksellä on jäsenhankinta parhaillaan käynnissä, mutta jo tällä hetkellä sen riveistä löytyy monien eri alojen ammattilaisia sekä erilaisia yritysmuotoja.

Vammaisten yrittäjien ammattitutkinnon saavutettava ja esteetön pilottijakso on käynnissä. Ensimmäiset osallistujat valmistuvat kesällä 2020, ja uusien opiskelijoiden haku on parhaillaan menossa. Seuraava koulutus alkaa syyskuussa. Koulutuksesta vastaa ammattioppilaitos Careeria.

– Kyseinen koulutus on ensimmäinen laatuaan ja on mahtavaa, että voin seurata sen edistymistä osallistumalla ohjausryhmän työskentelyyn, Winqvist iloitsee.