Yliopistojen tutkimustieto yrityskäyttöön

Yliopistojen tutkimustieto yrityskäyttöön

logggg

Yliopistojen tutkimustieto yrityskäyttöön

Teksti Elina Jäntti Kuvat Aalto yliopiston Mikkelin Kampus & Anna-Katri Hänninen

Aalto-yliopiston Mikkelin kampuksen opiskelijat tekevät monipuolisia projektitöitä alueen yritysten ja yhteisöjen kanssa. 

Mikkelin seudulla yritykset voivat hyödyntää akateemista tutkimusta monin tavoin. Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivat yliopistot tukevat liiketoiminnan kehittämistä muun muassa jätevesien kierrätyksen sekä arkistointitoimintaa hyödyntävien kaupallisten palveluiden ympärille.

Harva ehkä tietää, että Mikkelissä on peräti kolme yliopistoa. Siellä toimii Mikkelin yliopistokeskus, jonka muodostavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto.

Kolmen yliopiston yhteistyöverkosto tuo Mikkelin alueelle laajaa ja monipuolista tiedeosaamista.

– Yliopistokeskusten tehtävä on tuoda emoyliopistojen osaaminen paikalliseen kontekstiin. Yliopistoyksiköiden ja yhteiskunnan toimijoiden yhteistyötä voidaan yliopistokeskuksissa toteuttaa joustavammin kuin isoissa yliopistoissa, sanoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtajana toimiva Torsti Hyyryläinen.

Käytännönläheisen tutkimustyön lisäksi yliopistokeskukset kehittävät osaltaan alueen yritysten toimintaympäristöä ja osaamista.

Keskuksessa on yli viidentoista vuoden kokemus yritysyhteistyöstä. Vuosittain yhteistyötä tehdään satojen yrityspartnereiden kanssa.

– Teemme esimerkiksi tutkimushankkeita, joissa tuotamme verkostojemme tietoa yritysten käyttöön, tai vaikkapa yhteistyötä, jossa asiantuntijamme auttavat yrityksiä tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, Hyyryläinen kertoo.

Tutkimustieto työkaluna

Yritysyhteistyö lähtee yleensä liikkeelle yhteisistä tavoitteista. 

– Pohdimme yrityksen kanssa, mihin kysymykseen molemmilla osapuolilla on vahva halu löytää vastaus, Hyyryläinen toteaa. 

Ruralia-insituutti on tehnyt tutkimusyhteistyötä muun muassa maakunnallisen sähköyhtiön Suur-Savon Sähkön kanssa. Osapuolet havaitsivat, että yhdistävä teema on monipaikkaisuuden kehitys. 

Monipaikkaisuuden lisääntymisen myötä vapaa-ajan asunnoilla tehdään aiempaa enemmän etätöitä, jolloin sähköyhtiön asiakkaiden sähkönkulutus ja esimerkiksi nopeiden verkkoyhteyksien tarve kasvaa. 

– Saamme yritykseltä dataa ja tietämystä ilmiöstä, ja tieteellisen tutkimuksen perusteella he voivat kehittää strategista ohjaustaan: suunnitella esimerkiksi sitä, minne tehdään valokuituinvestointeja. 

Digiaikana tarjolla on paljon dataa, ja entistä useampi yritys tarvitsee tutkimusta päätöksenteon tueksi ja toimintansa kehittämiseen. 

– Esimerkiksi investointipäätökset on hyvä tehdä tutkitun tiedon varassa, Hyyryläinen avaa. 

Tutkimustyö ja liiketoiminta kietoutuvat tiiviisti yhteen Mikkelin uudessa EcoSairila-keskuksessa. EcoSairila on vihreän teollisuuden osaamiskeskus ja kiertotalouden kehittämisalusta, johon rakentuu uusi, moderni jätevedenpuhdistamo.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto eli LUT tekee EcoSairilassa jätevedenpuhdistukseen, veden kierrätykseen ja kiertotalouden toteuttamiseen liittyvää innovatiivista tutkimus- ja kehitystyötä.

– Jätevedenpuhdistamon yhteyteen suunniteltu koekenttä mahdollistaa kokeiden tekemisen laboratoriota isommassa mittakaavassa. Tavoitteemme on selvittää, miten jätevedet ja teollisuusjätteet voitaisiin hyödyntää taloudellisesti, eli miten jätteistä voidaan tehdä liiketoimintaa kemiallisten muuntamisprosessien avulla, sanoo LUT:n erotustekniikan professori Mari Kallioinen.

Jätevesien hyödyntäminen ja tehokkaampi käyttö on tulevaisuudessa yhä isompi bisnes. Suomessa alalla toimii jo joitakin yrityksiä. LUT:n tutkimustyön tiimoilta on syntynyt yritys, joka hyödyntää edistynyttä hapetusteknologiaa sairaalajätevesien puhdistuksessa.

EcoSairilassa LUT:n tutkimusyhteistyön tarkoitus on tuottaa tieteeseen perustuvia ratkaisuja ja synnyttää alueelle yritystoimintaa.

– Teemme ratkaisukeskeistä tiedettä, ja meille on tärkeää pitää kontaktit yrityksiin, jotka toimivat osaamisaloillamme. EcoSairilaan voisi syntyä tutkimustyön myötä yrityksiä, joilla on kiertotalouden toteuttamisen kautta syntyneitä uusia tuotteita, vedenkäsittelyyn liittyvää prosessiosaamista tai teknologiaratkaisuja siihen, että jätevedestä saadaan talteen arvokkaita materiaaleja, Kallioinen visioi.

JÄTEVESIEN MONIPUOLINEN hyödyntäminen on mahdollisuus liiketoiminnalle.

Kansainvälistä näkemystä

Joka vuosi Mikkelin yliopistokeskuksessa aloittaa opiskelunsa noin 80 Suomesta ja eri puolilta maailmaa tulevaa tutkinto-opiskelijaa. 

Aalto-yliopiston Mikkelin yksikön International Business -kandidaattiohjelman opiskelijat tekevät monenlaista yhteistyötä paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. 

– Meille on erityisen tärkeää tuoda oma panoksemme Etelä-Savon alueen kehitykseen. Koulutusohjelmamme on hyvin käytännönläheinen, ja luomme monilla kursseillamme kontakteja alueen eri yrityksiin ja toimijoihin, sanoo kandidaattiohjelman johtaja Joan Lofgren.

Opiskelijat voivat esimerkiksi tehdä opinnäytetyönsä eli kandidaattitutkielmansa paikallisille yrityksille tai toteuttaa yritysten ja yhteisöjen, kuten kuntien tai järjestöjen, kanssa erilaisia projektitöitä.

– Opiskelijamme ovat selvittäneet kansainvälisten markkinoiden kehittämistä paikalliselle aurinkolämpöratkaisuja toimittavalle yritykselle ja pohtineet kestävää matkailua sekä modernisoitumisen haasteita projekteissa Mikkelin kaupungin kanssa, Lofgren mainitsee.

Kandidaattiohjelman luennoitsijat ovat vierailevia professoreita sekä asiantuntijoita ja tutkijoita eri puolilta maailmaa. Myös alueen yrittäjät käyvät puhumassa opiskelijoille. Joskus voidaan tehdä kevyempääkin yhteistyötä: opiskelijat voivat käydä yhdellä yritysvierailulla, jolloin voi jo syntyä uusia ideoita.

– Opiskelijoiden näkemykset voivat olla yrityksille hyvinkin käyttökelpoisia. Eri puolilta maailmaa tulevat nuoret ovat asiantuntijoita esimerkiksi siinä, kuinka yritykset ja yhteisöt voisivat toimia eri maiden markkina-alueilla ja kuinka sosiaalista mediaa kannattaisi hyödyntää eri kulttuureissa, Lofgren kertoo.

Kolmen yliopiston verkosto

  • Mikkelin yliopistokeskus koostuu Aalto-yliopistosta, Helsingin yliopistosta ja Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta. 
  • Yliopistoilla on 15 vuoden kokemus yritysyhteistyöstä. 
  • Yhteistyöyritykset tarjoavat dataa ja tietämystään kustakin tutkitusta ilmiöstä.
  • Tutkimustulosten avulla yritykset voivat kehittää strategista ohjaustaan.
  • Tukemalla alueen yrityksiä yliopistokeskus osallistuu myös koko Etelä-Savon alueen kehittämiseen.
  • Yhteistyöhön kuuluvat myös yritysvierailut sekä vierailijoiden luennot.

Mari Kallioinen, Torsti Hyyryläinen ja Joan Lofgren yhdistävät osaamisensa kolmen yliopiston muodostamassa Mikkelin Yliopistokeskuksessa.

Tekoälyä ja pelialan yrityksiä

Mikkelissä kehitetään myös arkisto- ja kirjastotoimialaa sekä tiedonhallinnan ja ICT-alan osaamista. 

Memory Campukseksi nimetyn osaamis- ja palvelukeskuksen tavoitteena on luoda arkistotoimintaa tukevia tai hyödyntäviä kaupallisia palveluita ja tuoda alueelle uusia digitaalisen alan kehittämisyrityksiä.  

Yksi Memory Campuksen toimijoista on Helsingin yliopiston Kansalliskirjasto, joka kuuluu Mikkelin yliopistokeskukseen. Kansalliskirjasto on erikoistunut konservointiin, digitointiin ja mikrokuvaukseen. Mikkelissä kehitetään digi.kansalliskirjasto.fi-esitysjärjestelmää ja toimitaan digitaalisten ihmistieteiden tutkijoiden yhteistyökumppanina tekstin koneoppimiseen perustuvassa analysoinnissa.

– Kansalliskirjastolla on digitointialalla vahva tekninen ja juridinen osaaminen. Meillä on vuosittain useita yritysasiakkaita, kuten mediataloja tai julkaisijoita, jotka haluavat digitoida lehtensä. Parhaillaan digitoimme esimerkiksi kaikkia Suomen ruotsinkielisiä lehtiä, kertoo Kansalliskirjaston Tutkimuskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja.

Memory Campus -osaamiskeskuksessa ovat mukana esimerkiksi Kansallisarkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto Elka ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Liljan mukaan aineistomassojen analyysin ja niiden hyödyntämisen ympärillä on paljon erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Alalle tarvitaan yrityksiä, jotka tekevät arkiston- ja tiedonhallintaan uusia sovelluksia, tekoälyratkaisuja ja automaatiota. Esimerkiksi monet pelialan yritykset voivat hyötyä Memory Campuksesta, sillä sen kautta saa arvokkaita kumppanuuksia, osaamista ja kansainvälisiä kontakteja. Mikkelissä on myös osaavaa työvoimaa alan koulutuksen kehittyessä XAMKissa

kynaHarm