Yhdessä kestävän kehityksen ja tasa-arvon puolesta

Yhdessä kestävän kehityksen ja tasa-arvon puolesta

Lenita Toivakka ja Helena Ranta toimivat YK:n ystävissä. He kutsuvat sekä yrityksiä että yksittäisiä kansalaisia mukaan työhön kestävän kehityksen ja tasa-arvon puolesta.

Yhdessä kestävän kehityksen ja tasa-arvon puolesta

Globaalien haasteiden, kuten koronapandemian ja ilmastonmuutoksen, vuoksi maailmassa tarvitaan yhä enemmän rajat ylittävää yhteistyötä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja.

Teksti Vilma Timonen  Kuva Joona Raevuori

Globaalit haasteet koskettavat kaikkia, ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, sanoo Global Compact Network Finlandin pääsihteeri Lenita Toivakka.

Global Compact on YK:n pääsihteerin perustama, maailman suurin yritysvastuualoite. Se kannustaa yrityksiä kantamaan vastuuta kestävästä kehityksestä ja antaa tukea vastuulliseen ja menestyvään liiketoimintaan. Aloitteeseen sitoutuneiden yritysten tulee noudattaa työoloihin, ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja korruption ehkäisyyn liittyviä kansainvälisiä periaatteita. Global Compactin Suomen verkosto aloitti vuoden 2020 alussa.

– On entistä tärkeämpää, että yksityinen sektori on mukana edistämässä kestävää kehitystä. Yrityksillä on tarvittavaa osaamista ja resursseja ratkoa haasteita, Toivakka painottaa.

Global Compactin Suomen verkostossa on jo mukana yli 100 yritystä mikroyrityksistä kansainvälisiin pörssiyhtiöihin. Maailmalla toimintaa on 157 maassa.

– Global Compact on yritysvastuun kansainvälinen perusta ja verkosto, jonka toiminnan ydin on YK:n periaatteiden ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen yritysten keskuudessa. Tarjoamme tietoa, työkaluja ja koulutusta, johon jäsenemme pääsevät maksutta. 

Global Compact tarjoaa yrityksille ja yhteisöille sekä kansallisen että kansainvälisen verkoston, jossa vastuullisuustyötään aloittelevat ja konkarit oppivat yhdessä. Toivakka kertoo, että epävarma maailmantilanne on lisännyt yritysten halua lähteä tukemaan kestävää kehitystä. 

– Kiinnostus YK:n kestävän kehityksen tavoitteita kohtaan on suurta. YK:n toiminta luo yrityksille vakaampaa ja ennakoitavampaa ympäristöä, Toivakka kertoo. 

Kohti solidaarisuutta

YK:n ystävät työskentelee ihmisoikeuksien, rauhan ja turvallisuuden sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseksi. Jäseneksi voi liittyä jokainen verkoston päämäärät hyväksyvä henkilö. Verkosto on osa Suomen YK-liiton toimintaa YK:n ystävät järjestää vuosittain erilaisia tilaisuuksia ja palkitsee Vuoden YK:n ystävän. YK-liiton Kestävä kehitys haltuun -verkkokurssi sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille. 

– Nyt jos koskaan YK tarvitsee ystäviä, sanoo YK:n ystävien puheenjohtaja, professori Helena Ranta. 

Ranta mainitsee ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ongelmat, kuten aavikoitumisen. Elintilan kapeneminen ja puhtaan veden saatavuusongelmat pakottavat ihmiset lähtemään kotiseuduiltaan. Koronapandemia on aiheuttanut lisää haasteita. 

– Virukset eivät tunne rajoja. Se, mitä pidän murheellisena, on kansallinen itsekkyys. Kaikki valtiot haluavat turvata omien kansalaistensa terveyden, mutta taatusti meillä kehittyneillä mailla on varaa tukea kehittyviä maita. Rokotteiden kehittäminen ei ole halpaa.

Ranta toteaa, että Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ajama America First -ajattelu on konkreettinen ilmentymä lisääntyneestä kansallisesta itsekkyydestä. Maailman terveysjärjestö WHO on yksi niistä järjestöistä, joiden rahoittamisen Yhdysvallat Trumpin kaudella lopetti. 

– Jos WHO:ta ei olisi ollut, olisimmeko päässeet eroon isorokosta?

Tyttöjen koulutus etualalla

Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on yksi YK:n tärkeistä tavoitteista. Naisiin kohdistuu raakaa väkivaltaa maailmalla tapahtuvien konfliktien aikana, eikä naisia aina huomioida konfliktien jälkeisten siirtymävaiheiden järjestelyissä.

– Usein rauhasopimukset ovat näennäisesti sukupuolineutraaleja, mutta heijastelevat enemmän miesten kokemuksia konflikteista. Myös konfliktin jälkeiset järjestelyt harvoin turvaavat naisten psyykkisen ja fyysisen kuntouttamisen. On helpompaa palauttaa takaisin yhteiskuntaan taistelijat kuin väkivaltaa kohdanneet naiset, Ranta kertoo.

Ranta toteaa olevan tärkeää, että naisten aseman parantamiseen tähtäävässä työssä ovat mukana myös miehet. Hän painottaa myös tyttöjen koulutuksen merkitystä. 

– Kun tyttöjen koulutustaso nousee, he pitävät huolta siitä, että myös heidän lapsensa koulutetaan. Monessa maassa naiset eivät tiedä oikeuksiaan, koska heillä ei ole mahdollisuutta ottaa niistä selvää. 

Tulevaisuuden suhteen Ranta näkee valoa tunnelin päässä.

– Kaiken populismin ja arvaamattomuuden keskellä on olemassa aitoa halua auttaa ja solidaarisuutta, se on erittäin lohdullista.