Vihersertifikaatin sitomana uudelle kehityspolulle

Vihersertifikaatin sitomana uudelle kehityspolulle

Kasvisravinto-ohjaaja Tarja Sipilän työ on osa Kemin kaupungin ponnisteluja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Vihersertifikaatin sitomana uudelle kehityspolulle

Kemin kaupunki halusi varmistaa ettei sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen jää vain puheeksi. Nyt ulkopuolinen kirittäjä vaatii mitattuja tuloksia.

Teksti Juha-Pekka Honkanen  Kuva Joel Karppanen

Tavarapyörä kaartaa pysähdyksiin Kemin keskustassa ja kasvisravinto-ohjaaja Tarja Sipilä pysäköi kulkuneuvonsa Yhdessä ry:n ulko-ovelle. Korissa on kauppojen lahjoittamia kasviksia, jotka olisivat hiukan nahistuneina muuten matkanneet biojätteeseen. Ruoanlaittoon ne ovat edelleen sopivia, kuten jälleen kerran kemiläiset oppivat Sipilän vetämissä sosiaalisen keittiön kokoontumisissa.

Sipilän työ on osa Kemin kaupungin Vihreä ja kestävä Kemi –hanketta. Projektipäällikkö Eija Kinnunen ylistää Sipilän keittiötaitoja.

– Ruoka valmistetaan ja nautitaan yhdessä, joten tilaisuudet ovat todella kysyttyjä.

Sosiaalinen keittiö on osa Kemin kaupungin poikkeuksellisen vahvaa heittäytymistä ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Kansliapäällikkö Jukka Vilén kertoo, että ilmastotyön kivijalkana on selkeä sitoutuminen: Kemi sai toisena kaupunkina Suomessa ISO14001:2015 –ympäristösertifikaatin. Hän arvioi, ettei sen harvinaisuus ole sattumaa.

– Nyt ulkopuolinen arvioija seuraa jatkuvasti mitä olemme saavuttaneet ja edellyttää ilmastotyön määrän ja laadun jatkuvaa parantamista. Selvitysten perusteella kaupungit eivät oikein uskalla tähän ryhtyä, mutta taidamme muutenkin olla omalla tavallamme hulluja, kun laitoimme itsemme tällaiseen löysään hirteen, Vilén jatkaa.

Vilén laskee, että sertifiointi on maksanut palkkioineen noin 50 000 euroa ja sen työstäminen oli kahden ihmisen kokopäivätyö. Hänen mielestään on jo nyt selvää, että päätös kannatti.

– Koko prosessissa on monta asiaa, jotka tukevat kaupunkiorganisaation johtamista ja työskentelyä ympäristöasioiden ulkopuolellakin. Esimerkiksi jatkuva parantaminen on juuri sitä lean-ajattelua, jota haluamme muutenkin tuoda toimintakulttuuriimme.

Se on myös tehokas kirittäjä, joka pitää kaupungin päätetyllä polulla.

– Sertifikaatti antaa rönsyilyä estävät raamit. Nyt ilmastotyö on tiukasti hallinnassa ja sillä on päättäjien tuki, Kinnunen huomauttaa.

Jäähyväiset muoville

Juuri nyt Kemin ilmastotyössä kohtaavat suurhankkeet ja arkinen toiminta. Kemin Energian suunnittelema biovoimalaitos lisäisi energiapuun käyttöä, jolloin turpeen osuuden vähentyessä hiilidioksidipäästöt vähenevät kolmannekseen.

Kemi on myös sitoutunut vähentämään muovin käyttöä merkittävästi: hiljattain kaikista kaupunkiorganisaation roskakoreista poistettiin muovipussit. Tuloksena vuosittaista säästöä tulee 26 000 jätekassin verran.

Entä seuraavaksi? Säännöllisiin auditointeihin on löydyttävä jatkuvasti uusia tekoja. Vilén ja Kinnunen kertovat, että kestävän elämäntavan edistämistä tehdään näkyvämmäksi kaupunkilaisille.

– Ehkä rakennusmääräyksissä tullaan edellyttämään puiden säästämistä tontin raivauksessa, tai asfaltin sijaan harkitaan ruohokiveä parkkipaikkojen materiaalina. Kaikessa tulisi miettiä ympäristön kannalta järkeviä tekoja, Vilén sanoo.