Vetovoimaa ja maltillista kasvua

Vetovoimaa ja maltillista kasvua

Kirkkonummen kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi sekä kuntakehityspäällikkö Susanna Hyvärinen luottavat alueen vetovoimaan niin yritysten kuin asukkaidenkin silmissä.

Vetovoimaa ja maltillista kasvua

Kirkkonummi on osannut hyötyä pääkaupunkiseudun vetovoimasta. Kunnan asukasluku kasvaa tasaisesti ja yrityksille luodaan uusia toimintamahdollisuuksia.

Teksti Anna Gustafsson  Kuva Joona Raevuori

Kirkkonummen kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi esittelee kuvakolmikkoa, jossa näkyy Kirkkonummen maisemia muutaman viime vuosikymmenen ajalta. Peltoaukion tilalla on vihreä asuinalue ja kirkon ympärillä vireä liikekeskusta.

– Kirkkonummen visiona on olla Suomen halutuin asuinkunta, jossa arki sujuu hyvin ja luonto on lähellä, Luomajärvi kuvaa.

Kirkkonummen kuntakehityspäällikkö Susanna Hyvärinen kertoo, että kunnan väkiluku on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa.

– Pitkällä tähtäimellä tavoittelemme 1,5- 2 prosentin vuosittaista asukasluvun kasvua, mikä tarkoittaa noin 600- 800 uutta asukasta vuosittain. Maltillinen kasvu mahdollistaa hyvin suunnitellut uudistukset asuinalueiden ja liikekeskustan suhteen.

VISIONA ON olla Suomen halutuin asuinkunta, jossa arki sujuu hyvin ja luonto on lähellä.

Kunnan uusi sydän

Kirkkonummen keskustan uusi ilme perustuu Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiaisen suunnitelmaan. Kooltaan keskustan uudistamishanke on poikkeuksellinen Helsingin seudulla. Kirkon ja torin kyljessä sijaitseva kirjastorakennus uudistetaan moderniksi kokoontumispaikaksi. Uusi lukiokampus tuo ruotsin- ja suomenkieliset lukiot yhteen ja luo opettajien sekä oppilaiden kanssa yhteensä lähes tuhannen hengen yhteisön. Uusien umpikorttelien lisäksi keskustaa uudistaa myös näyttävä, pyöreä puukerrostalo. Vaikka paljon muuttuu, yksi asia pysyy, kunnanarkkitehti Luomajärvi lupaa.

– Kirkko ja kellotapuli tulevat säilyttämään keskeisen asemansa Kirkkonummen keskustan ilmeessä. Kaikki uudisrakentaminen suunnitellaan niitä kunnioittaen.

Kirkkonummi halutaan edelleen pitää omakotitalovaltaisena asuinalueena ja haluttua merenranta-asumista on tulossa Espoonlahdelle ja Kantvikiin. Myös alueella toimivat maatilat ovat tärkeä osa Kirkkonummen elinkeinorakennetta. Luomajärven visiona on jakaa asukasluvun kasvu kaikille asuinalueille.

– Tulevaisuuden Kirkkonummi on pikkukaupunkien ketjuista koostuva taajama, jossa korostuvat luonnonläheisyys, merellisyys ja maaseutumaisuus.

Asukasmäärän kasvuun vastaaminen edellyttää myös toimivia liikennejärjestelyjä, kuten uusia liittymiä Kehä III:lle ja Länsiväylälle. Myös joukkoliikenteen on oltava toimivaa, sillä onhan Kirkkonummi yksi Suomen Hinku-kunnista eli kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutunut kunta.

– Yleisesti hiilidioksidipäästöistä noin 20 prosenttia tulee liikenteestä. Siksi Kirkkonummella on panostettu sujuvaan joukkoliikenteeseen, Luomajärvi toteaa.

Yhteistyötä alueen kesken

Yksi kunnan isoista hankkeista on mittava datakeskus, joka on suunnitteilla Sundsbergin alueelle. Fortum kaavailee hyödyntävänsä datakeskuksen hukkalämmön Kirkkonummen ja Espoon kaukolämpöverkossa.

Kirkkonummella on tartuttu innokkaasti kuntien väliseen yhteistyöhön Uudenmaan alueella. Yksi yhteistyömuodoista on Helsinki Ring of Industry -verkosto, jonka kautta 10 Helsingin ympäristökuntaa toimivat yhdessä parantaakseen liiketoimintaedellytyksiä ja houkutellakseen investointeja.

– Sijainti logistisesti hyvällä paikalla on iso etu. Hyvät yhteydet sitovat meidät hienosti kasvualueeseen, Hyvärinen toteaa.