Vastuullinen palkitseminen kestää eläkepäiville asti

Vastuullinen palkitseminen kestää eläkepäiville asti

Henki-Fennian myynti- ja asiakkuusjohtaja Kari Wilen uskoo, että omavastuu kasvaa eläke- ja vakuutusasioissa. Yritys voi toimia vastuullisesti järjestämällä työntekijöilleen lisäturvaa.

Vastuullinen palkitseminen kestää eläkepäiville asti

Ryhmäeläkevakuutus on vastuullinen väline rajatun henkilöstöryhmän palkitsemiseen. Liiketoimintastrategiaan kytkettynä se on yritykselle myös kustannustehokas lisäkannuste perinteisten rahabonusten rinnalle.

Teksti Aino Tiirikkala  Kuva Juho Länsiharju

Henki-Fennian myynti- ja asiakkuusjohtaja Kari Wilen uskoo, että omavastuu kasvaa eläke- ja vakuutusasioissa. Yritys voi toimia vastuullisesti järjestämällä työntekijöilleen lisäturvaa.

Suomalaiset yritykset palkitsevat johtoaan pääsääntöisesti rahabonuksin. Toiseksi suosituin kannustamisen tapa on vapaaehtoiset eläkejärjestelyt. Tämä ilmeni Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian ja Taloustutkimuksen tekemästä, pk-yrityksille suunnatusta tutkimuksesta.

– 92 prosenttia vastanneista yrityspäättäjistä koki, että avainhenkilöiden palkiseminen kasvattaa yrityksen tulosta, kertoo Henki-Fennian myynnistä ja asiakkuuksista vastaava johtaja Kari Wilen.

Vastaajista 88 prosenttia näki palkitsemisen lisäävän työtyytyväisyyttä, ja 93 prosenttia katsoi sen olevan tärkeä sitouttamisen osa.

Työntekijöiden kannustemallin voi rakentaa yhdistelemällä eri kannustemuotoja. Esimerkiksi entisten henkilöstörahastojen korvanneilla palkkiorahastoilla voidaan palkita yrityksen koko työntekijäkuntaa.

– Ryhmäeläkevakuutus eroaa näistä siinä, että sen voi ottaa nimetylle, kollektiivisten kriteerien pohjalta rakennetulle ryhmälle, kuten johtoryhmälle tai yhtiön myyntipäälliköille. Etuudet ovat samat kaikille ryhmän jäsenille.

Pidemmän ajan tavoitteita

Ryhmäeläkevakuutus on tällä hetkellä suosituin vapaaehtoisen eläkeratkaisun muoto.

– Se on ollut johtoryhmien ja tiettyjen avainryhmien ratkaisu, mutta tänä päivänä yritykset ovat laajentaneet sitä jopa koko henkilöstöön.

Wilen korostaa, että ryhmäeläkeratkaisu kannattaa sitoa osaksi liiketoimintastrategiaa. Yritys maksaa eläkkeeseen rahaa sen mukaan, miten tavoitteissa on onnistuttu. Vakuutus ei siis ole automaatti.

– Kun yritys tekee ryhmäeläkejärjestelyn, kaikki tavoitteellisuus pitää kytkeä siihen, mitä yritys haluaa saada aikaiseksi esimerkiksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Onpa kyse sitten liikevaihdon kasvusta, fuusion läpiviemisestä tai kannattavuuden parantamisesta.

Ryhmäeläkkeen kohdalla yrityksen on siis viisasta tarkastella tavoitteitaan tavanomaista pidemmällä aikajänteellä. Samalla yritys maksaa eläkkeeseen joka vuosi jotakin, mutta kolmen vuoden kuluttua maksetaan suurempi kannuste.

– Pidempi aikajänne on sitouttavampi ja maksajallekin fiksumpi.

Eläkeraha ei katoa

Ryhmäeläke on keino sitouttaa avainhenkilöitä tavoitteiden saavuttamisen lisäksi esimerkiksi fuusion ylimenokauden yli.

– Jos työntekijä lähtee työstä sopimusajan jälkeen, hän saa sijoitetut rahat nimiinsä vapaakirjalla. Rahat jäävät odottamaan eläkkeelle jäämisen hetkeä.

Sen sijaan jos esimerkiksi yksi vakuutettu päättää lähteä sitouttamisjakson aikana, hänelle maksettu eläkesumma voidaan joko jakaa muiden ryhmän jäsenten kesken tai yritys voi nostaa rahat takaisin. Ryhmäeläkevakuutus on rahabonuksiin nähden myös kustannustehokas palkitsemistapa.

– Jos rahabonus on 100 euroa, se maksaa työnantajalle sivukuluineen 130-150 euroa. Saajalle jää veroista riippuen 65–70 euroa.

100 euron ryhmäeläkemaksut sen sijaan menevät kokonaisuudessaan työntekijän eläkkeeseen. Vasta kun eläkettä ryhdytään maksamaan, saaja maksaa siitä veroa.

– Työnantaja voi siten säästää sivukulut, ja työntekijäkin saa enemmän rahana. Yritys voi vähentää eläkemaksut maksuvuoden verotusta edeltävästä tuloksestaan rahakannusteiden tavoin.

Mukana henkivakuutus

Syntyvyyden laskiessa ja huoltosuhteen heiketessä ihmisten henkilökohtainen vastuu korostuu tulevaisuuden turvansa järjestämisessä. Kuinka moni silti pistää rahabonuksestaan ison siivun säästöön?

– Yritys voi osoittaa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa hankkimalla työntekijöilleen vapaaehtoisesti eläkepäivien taloudellista turvaa.

Jos työntekijä haluaa päästä eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää aiemmin, hän voi käyttää lisäeläkepottiaan myös siihen. Vakuutettu voi pääsääntöisesti itse päättää, miten hänen eläkevaransa sijoitetaan.

Wilen muistuttaa myös, että vain noin kolmanneksella suomalaisista on henkivakuutus.

– Ryhmäeläkevakuutus tarjoaa työantajalle keinon järjestää turvaa tämänkin osalta, sillä se sisältää automaattisesti henkivakuutusturvan.

Vakuutettu voi määritellä vakuutuksensa edunsaajat ennenaikaisen kuoleman varalle.

Ryhmäeläkkeeseen on mahdollista ottaa mukaan myös pysyvän työkyvyttömyyden turva.

– Nämä elementit ovat osa vastuullisuutta, eikä niitä ole mukana rahabonuksissa, Wilen toteaa.