Vastuu ei lopu louhinnan päättymiseen

Vastuu ei lopu louhinnan päättymiseen

logggg

Vastuu ei lopu louhinnan päättymiseen

Teksti Tuomas I. Lehtonen Kuvat Anglo American Finland ja Patrik Pesonen

Geoteknikko Jouni Raninen ja Geologi Fabian Fröchlich tekevät hydrogeologiaan liittyvää kenttätutkimusta.

Anglo American Finland löysi rikkaan monimalmiesiintymän Sakatista, Sodankylän pohjoispuolelta vuonna 2009. Satojen metrien syvyydessä sijaitsevassa esiintymässä on kuparia, nikkeliä ja kobolttia sekä monia arvometalleja. Nyt Sakatissa selvitetään esiintymän laajuutta kairauksin. 

AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lambergin mukaan kaivostoiminta toisi alueelle miljardiluokan investoinnit sekä työllistäisi suoraan tai välillisesti noin 900 ihmistä. Suurena haasteena on kuitenkin esiintymän sijainti Viiankiaavan soidensuojelualueella.

– Mikä tahansa kaivos ei Natura-alueelle sovellu. Louhinta ei saa aiheuttaa haittoja kasveille, eläimille tai suoalueen vesitaloudelle. Haluamme osoittaa tieteellisesti, että pystymme toimimaan maanalaisessa kaivoksessa kestävästi, turvallisesti ja luontoa vahingoittamatta. Hyödyntäisimme kaivoksessa uusimpia sähkö-, automaatio ja etäohjausteknologioita sekä rikastushiekan hallintaprosessia. Tarkoituksena on ensimmäisenä kaivoksena Suomessa kompensoida toimintamme ympäristövaikutukset suojelemalla lähes 10 000 hehtaaria metsää ja suota.

Toteutus luonnon ehdoilla

Ympäristövaikutusten selvittämiseksi AA Sakatti Mining on tehnyt tutkimusyhteistyötä suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Fauna & Flora International -ympäristöjärjestön kanssa tehtävällä yhteistyöllä yritys puolestaan pyrkii lisäämään osaamistaan luonnon monimuotoisuudesta.

AA Sakatti Mining on tehnyt Sakatissa kattavia luonto- ja lajikartoituksia, joista saatuja tietoja on hyödynnetty kairausten toteuttamisessa ja kulkureittien suunnittelussa.

– Luonnonsuojelualueella toimimme tiukkojen standardien ja säännösten mukaisesti. Liikumme määriteltyjä reittejä ja tallennamme reitit GPS-trackereillä. Havainnoinnissa käytämme apuna droneja, jotta voimme vähentää ympäristökuormitusta. Kairauksissa käytämme suljettua vesikiertoa ja kairaussoijan keräämme tarkasti talteen.

Yritys on toteuttanut toiminnastaan ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa on selvitetty ja arvioitu kaivoshankkeen välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia. Lapin ELY-keskus on pyytänyt siihen vielä tarkennuksia. Kun tarvittavat tiedot ovat koossa, ELY antaa päätelmän.

Kaivoshankkeella tulee olla takanaan myös sidosryhmien hyväksyntä eli sosiaalinen toimilupa.

– Esiintymän sijainnin vuoksi hanke aiheuttaa ymmärrettävästi kritiikkiä. On erittäin tärkeää, että sidosryhmien näkemykset tulevat kuulluiksi. Avoimuudella, aktiivisella viestinnällä ja säännöllisillä tapaamisilla voimme parhaiten päästä yhteisymmärrykseen.

LOUHINTA ei saa olla haitallista kasveille, eläimille tai suoalueen vesitaloudelle. 

Uusi akkukemikaalitehdas

Terrafame on operoinut Sotkamossa sijaitsevaa avolouhosta ja samalla teollisuusalueella toimivaa metallien jalostustoimintaa vuodesta 2015 lähtien. Yritys tuottaa nikkeli-, koboltti-, sinkki- ja kuparisulfidia. Terrafamen kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hillan mukaan kaivos jatkojalostuksineen työllistää yhteensä noin 1900 omaa ja urakoitsijoiden työntekijää.

Tuotantoprosessin keskeisin osa on bioliuotus, jossa metallit erotetaan malmista liukoiseen muotoon mikrobeja hyödyntäen. Metallien talteenottovaiheessa metallit saostetaan jälleen kiinteään muotoon. Arvometallien talteenoton jälkeen liuos palautetaan bioliuotukseen. Vesitaseen kannalta on oleellista, että kuivina ja normaalisateisina ajanjaksoina tuotantoprosessi on lähtökohtaisesti suljettu ja ainoastaan runsaina sadejaksoina prosessista poistetaan vettä neturalointiprosessin kautta. Keruuvesiä puhdistetaan tarpeen mukaan.

Touko-kesäkuun vaihteessa tehdasalueella käynnistetään maailman suurin nikkelisulfaatin tuotantolinja, joka integroidaan osaksi nykyistä tuotantoketjua. 240 miljoonaa euroa maksanut akkukemikaalitehdas tuottaa sähköautojen akuissa tarvittavia nikkeli- ja kolbolttisulfaatteja. Uuden tehtaan myötä Terrafame kytkeytyy vahvasti Suomeen ja Eurooppaan rakenteilla olevaan akkuarvoketjuun, joka mahdollistaa liikenteen hiilidioksidipäästöjen pienentämisen.

Hillan mukaan Terrafamen tuotantoprosessi tarvitsee noin 90 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset nikkelisulfaatin tuotantomenetelmät. Hiilidioksidipäästötkin ovat yli 60 prosenttia pienemmät kuin keskimäärin. Tämä tieto on vahvistettu myös ulkopuolisen arvioijan varmentamassa elinkaarianalyysissä.

– Prosessi säästää energiaa, koska bioliuotus ei vaadi malmin hienontamista hienojakoiseksi eikä prosessissa tarvita korkeita lämpötiloja. Tuotantoprosessi louhinnasta lähtien tapahtuu samalla kaivos- ja teollisuusalueella, joten kuljetusmatkat ovat lyhyet ja toiminta on läpinäkyvää sekä tuotantovaiheet helposti jäljitettävissä, Hilla sanoo.

Tehokkuutta on parannettu myös energiantuotannossa. Viime vuonna Terrafame alkoi tuottaa prosessihöyryä ja kaukolämpöä biolämpölaitoksessa. Tänä vuonna prosessissa tarvittavat vetylaitokset varustettiin hukkalämmön talteenotolla.

Pyhäsalmen kaivoksen malmivarojen ehdyttyä kaivostoiminta lopetetaan viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Kova isku koko alueelle 

Malmien louhinta Pyhäsalmen kaivoksessa Pyhäjärvellä käynnistyi vuonna 1962. Nyt maanalaisen kaivoksen sinkki- ja kuparimalmivarat ovat ehtymässä ja kaivoksen sulkemistoimenpiteet alkavat AVI:n myönnettyä tarvittavan luvan. Louhinnan sivutuotteena syntyneen pyriitin rikastamista kuitenkin jatketaan noin viiden vuoden ajan.

Kaivoksen johtaja Aki Tuikan mukaan kaupungin omistama Pyhäjärven Callio etsii Euroopan syvimmän, 1,44 kilometrin syvyisen perusmetallikaivoksen infralle, rakennuksille ja yli 100 kilometrin tunneliverkostolle uusia käyttäjiä. Tilat sopivat tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokäyttöön. Kaivokseen on sijoittunut jo maanalaisen palo-, pelastus- ja suojelualan koulutuskeskus sekä kaivosajoneuvojen testauslaitos. Suunnitelmissa on pumppuvesivoimaan perustuva energiavarasto, datakeskus ja maalämpöhankkeita. 

– Meidän tehtävämme on lopettaa kaivostoiminta viranomaisen hyväksymän sulkemissuunnitelman mukaisesti. Poistamme kaluston kaivoksesta sekä puramme tarpeettomat ja kunnostamme säilytettävät maanpäälliset rakennukset. Kun pyriitin tuotanto päättyy, suljemme, peitämme ja maisemoimme rikastushiekka-altaat. Alueelle valmistuu kalkkisaostukseen perustuva vesienkäsittelylaitos, jolla poistamme metallipitoisuudet hule- ja suotovesistä noin 20–30 vuoden ajan. Kun pitoisuuksien raja-arvot alittuvat, siirrymme passiiviseen vesien käsittelyyn, Tuikka kertoo.

Toiminnan päättyminen on kova isku kaupungille ja kaivoksen työntekijöille. Pyhäjärven työpaikoista katoaa neljännes ja kaupungin veropotista kolmannes. Kaivoksella käytiin viime vuoden lopulla yt-neuvottelut ja työntekijät ovat nyt muutosturvan piirissä. Pyhäsalmi Mine Oy on teettänyt tutkimuksen toiminnan päättymisen alueellisista työllisyysvaikutuksista ja perustanut sidosryhmäpaneelin pohtimaan alueen tulevaisuutta. Tavoitteena on, että kaivoksen työntekijöille löytyy uudet työpaikat ja alueen elinvoimaisuus säilyy. 

– Vaikein kriisivaihe on ohitettu. Nyt keskustelemme työntekijöiden kanssa ura- sekä koulutusvaihtoehdoista ja suuntaamme koulutustoimintaa työntekijöiden toiveiden pohjalta. 

kynaHarm