Väkivaltaan täytyy aina hakea apua

Väkivaltaan täytyy aina hakea apua

Etenkin lapsuudessa väkivaltaa kokenut ja nähnyt oireilee herkästi ellei saa kokemusten käsittelyyn apua. Kuvassa on lavastettu tilanne osana Ensi- ja turvakotien liiton markkinointikampanjaa. 

Väkivaltaan täytyy aina hakea apua 

Väkivalta ei ole koskaan sallittua, esiintyipä se missä muodossa tahansa. Turvakotien tarjoaman avun lisäksi lähisuhdeväkivallassa auttavat myös matalan kynnyksen avopalvelut. 

Teksti Liisa Joensuu  Kuva Ensi- ja turvakotien liitto

Kun väkivaltatilanne on akuutti, on syytä ottaa yhteys poliisiin. Niin yleensä toimitaankin, jos tekijä on tuntematon. Lähisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa sen sijaan usein hävetään ja piilotellaan, vaikka pitkittynyt tilanne muuttuu helposti vain hankalammaksi. Jotta tilanne saataisiin loppumaan, sekä väkivallan uhri että tekijä tarvitsevat apua. 

– Väkivalta on aina väärin ja se pitää saada loppumaan. Väkivalta mielletään helposti fyysiseksi, mutta myös henkinen väkivalta on haavoittavaa. Apua kannattaa hakea jo silloin, kun ilmapiirissä tuntuu väkivallan uhka. Matalin kynnys avun saamiseen on ottaa netissä yhteyttä Ensi- ja turvakotien liiton neuvovaan chattiin. Yhteyttä voi ottaa nimettömästi, neuvoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.

Akuutissa tilanteessa apuna ovat turvakodit, mutta avun piiriin pääsee myös ottamalla yhteyttä Ensi-ja turvakotien liiton avopalveluihin, joita tarjoavat 22 yhdistystä. Lähetettä ei tarvita, ja apua saa maksutta. 

– Ideana on auttaa kaikkia perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolia, aikuisia ja lapsia. Apua on tarjolla yksilötapaamisten sekä pari- ja ryhmätapaamisten muodossa. Kestäviä tuloksia haemme sillä, että autamme myös väkivallan tekijää ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja katkaisemaan sen. 

Jos väkivaltatilanteissa on mukana lapsia, aikuisten tehtävä on kuulla lasten hätää, ja erityisten ammattilaisten on tärkeää ottaa koettu turvallisuus puheeksi lasten kanssa. 

VÄKIVALTA NÄYTTÄYTYY eri muodoissa, ei ainoastaan fyysisenä. 

 

Jäljet seuraavat pitkään 

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa surullisen yleistä, Muukkonen kertoo.

 Aikuisista naisista noin kolmannes on kokenut lähisuhdeväkivaltaa, ja kouluterveyskyselyjen tulosten perusteella vanhempiensa tekemää fyysistä ja henkistä väkivaltaa kokee todella moni lapsi ja nuori. 

– Väkivalta näyttäytyy monissa erilaisissa muodoissa, ei ainoastaan fyysisenä. On myös henkistä, taloudellista, uskonnollista, digitaalista ja seksuaalista väkivaltaa. Kaikki väkivalta jättää sen kohteena olevan elämään jäljet, ja usein henkinen väkivalta voi olla jopa vahingollisempaa kuin fyysinen. Se voi näkyä haitallisesti uhrin minäkuvassa, toimintakyvyssä ja turvallisuudentunteessa. Vaikka tapahtumista olisi vuosia, ne vaikuttavat helposti siihen, miten ihminen näkee itsensä, minkälaisia suhteita hän pystyy solmimaan tai uskaltautuuko hän laisinkaan esimerkiksi parisuhteeseen, Muukkonen havainnollistaa. 

Ensi- ja turvakotien liitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta ja apua on tarjolla jäsenyhdistyksissä ympäri maan sekä verkossa. Avun hakeminen itselle tai läheiselle ei ole hävettävää, vaan se on rohkea teko.